Musealágádus bivdá bealleváldimiid riikkaviidosaččat mearkkašahtti arkeologalaš čuozáhagain

Riikkaviidosaččat mearkkašahtti arkeologalaš čuozáhahkan leat evttohuvvon 1392 čuozáhága, mat leat 1011 VARK-guovllus. Mielde leat válljejuvvon dušše mearkkašahttimužžan árvvoštullon čuozáhagat Suoma badjel 36 000 ovdalis dovddus giddes dološbázahasa joavkkus. Čuozáhagat leat válljejuvvon nu, ahte dat nu gokčevaččat go vejolaš ovddastit Suoma guovllu mannanáiggi áiggi, geografiija ja sierra eallinguovlluid dáfus. Fidnu gokčá olles Suoma vuhtii válddekeahttá Ålándda eanagotti.

Boarráseams čuozáhágat leat meroštallojuvvon jiekŋaáiggi lohppii badjel 10 000 jagi duohkái, juo nuoramusat leat mannan jahkečuođi álgologijakiin. Čuozáhagain leat sierratiippalaš ja -ahkásaš ássansajit, hávdesajit, industriijačuozáhagat, bargamii laktásan báikkit, oskkolaš eallimii laktásan báikkit sihke johttinfávllit ja bealuštanrusttegat.

VARK-guovllut leat viehka smávvát viidodaga dáfus; gaskamearálaš sturrodat lea vehá badjel hektára. Buot guovlluid oktii rehkenastojuvvon viidodat lea dušše 8215 hektára. 94 proseantta VARK-guovlluid viidodagas lea jo ovddežis dološmuitolágain ráfáidahtton guovlu.

Muhtun VARK-guovlluin leat oasit, mat eai leat dološmuitolágain ráfáidahtton. Dát smávva guovllut leat mearkkašahtti arkeologalaš čuozáhagaid njuolggo lahkasiin, ja dat dorvvasteami leat gávnnahan čuozáhagaid seaillumi dáfus mearkkašahttin.

Čuozáhagaid suodjaleami dorjot eanageavaheami plánemiin

Inventeremis lea mihttomearri boahtit stáhtaráđi dohkkehan riikkaviidosaš guovlluidgeavahanmihttomeriid čuvvon inventeren. Guovlluidgeavahanmihttomearit leat oassi eanageavahan- ja huksenlága čuvvon guovlluidgeavaheami plánenvuogádagas.

VARK-inventeren lea oaivvilduvvon váldot vuhtii sierra lávvadásiin eanageavahan- ja huksenlága mielde. Lávvačovdosiiguin galgá dorvvastit riikkaviidosaš guovlluidgeavahanmihttomeriid ollašuvvama. VARK-guovlluin dát oaivvilda dan, ahte dološmuitolága jo ásahan eanageavaheami ráddjehusaid lassin guovllu riikkaviidosaččat mearkkašahtti arkeologalaš čuozáhagaide meroštallon árrvut eai oaččo áitojuvvot eanageavahanplánaid ollašuttimis.

Ráđđejeaddji eanageavaheapmi lea lobálaš VARK-guovlluin

Suoma guovllu luonddubiras lea rievdan garrasit jiekŋaáigge maŋŋásaš áiggis. Danin máŋggat eandalii boarráseamos riikkaviidosaččat mearkkašahttin meroštallon arkeologalaš čuozáhagain leat dálá olmmošdoaimma dáfus unnit guovddáš guolluin, dávjá mehciin.

Arkeologalaš čuozáhága sajádat riikkaviidosaččat mearkkašahtti arkeologalaš čuozáhagaid joavkkus ii váikkut guovllu ráđđejeaddji eanageavaheapmái. Buot dološbázahasat leat dološmuitolágain ráfáidahttojuvvon, iige VARK-inventeren buvtte ođđa njuolggo riekteváikkuhusaid. Ovdamearkan bealdoguovllus lean VARK-čuozáhagas eanadoallu sáhttá joatkašuvvat dego ovdalge. Vuovdedikšun ja –ávkkástallan lea maiddái lobálaš, go beare dološbázahasat eai vaháguhtto dahje gokčojuvvo doaibmabiju oktavuođas.

Jus dološbázahas lea válljejuvvon riikkaviidosaččat mearkkašahtti arkeologalaš čuozáhahkan, dasa lea jáhkkimis vejolaš oažžut dološbázahasa dikšundoarjaga .

VARK dievasmahttá inventerema ráiddu

VARK-inventeren dievasmáhttá kulturbirrasiidda sikten riikkaviidosaš eanageavahanmihttomeriin oaivvilduvvon inventeremiid ráiddu. Ná huksejuvvon kulturbirrasiid (RKY-inventeren jagis 2009) ja riikkaviidosaččat mearkkašahtti eanadatguovlluid (VAMA 2021 -inventeren jagis 2001) inventeremat ožžot báldii Suoma boarráseamos olmmošdoaimma riikkaviidosaš dásis gieđahallan inventerma.

Kulturbirasinventeremat dorjot nubbi nuppi. Árabut gárvvásmuvvan inventeremat gieđahallet dál ain gávdnon birrasa. Arkeologaš čuozáhagaide sikten VARK-inventeren čujuha dihto guovlluin máŋgga dálá kulturbirrasa ruohttasiid ollit oalle guhkás dološ áigái, máŋgga dáhpáhusas ruovde- dahje juobe geađgeáigái.

Muital oainnut gullama áigge

Musealágádus bivdá bealleváldimiid riikkaviidosaččat mearkkašahtti arkeologalaš čuozáhagaid (VARK) inventeremii.

Mearkkašahttin válljejuvvon čuozáhagaid oppalašvuođa lea ulbmil addit buoremus vejolaš oppalašgova Suoma guovllu dološ áiggis. Gullama maŋŋá árvvoštallat máhcahagaid váikkuhusa inventerema bohtosiidda ja gárvvistat loahpalaš čuozáhatlogahallama stáhtaráđđái ovdan buktojuvvot.

Gullanáigi lea 1.3.–14.4.2023. Inventerema duogášmateriálat lea dán áigge oaidnimassii čujuhusas www.museovirasto.fi/vark ja Musealágádusa registrerenkantuvrras cujuhusas Sturenkatu 2a, Helsset.

Inventerema guoskevaš bealleváldimiid bivdit addit čujuhusas Lausuntopalvelu.fi. Bealleváldimiid sáhttá doaimmahit maiddái Musealágádusa registrerenkantuvrii Musealágádus, PB 913, 00101 Helsset dahje kirjaamo@museovirasto.fi.

VARK-guovlluid ja dain lean riikkaviidosaččat mearkkašahtti arkeologalaš čuozáhagaid čilgehusat, árvvoštallamat ja sajádatdieđut leat almmustahtton VARK.-gullama siidduin čujuhusas www.kyppi.fi/VARK Siidduid bokte lea vejolaš addit máhcahaga VARK-guovlluin ja doppe lean arkeologalaš čuozáhagaid dieđuin.

Musealágádus ordne gullama áigge golbma guvllolaš dilálašvuođa neahttadeaivvadeapmin 13.3., 14.3. ja 15.3. diibmu 9.00–11.00. Dilálašvuođain buktit ovdan fidnu duogážiid, riekteváikkuhusaid ja arkeologalaš čuozáhagaid guvllolaš iešvuođaid. Dilálašvuođat leat duogážiid ja riekteváikkuhusaid dáfus seammáláganat sisdoalus. Arkeologalaš čuozáhagaid dáfus sierra dilálašvuođain gieđahallat Suoma davvi-, gaska- ja máttaosiid. Almmuheapmi diálašvuođaide čujuhusas www.museovirasto.fi/vark

Lassedieđut (suomagillii):

Fidnu ovdanbuktin ja gullama duogášmateriálat Musealágádusa siidduin www.museovirasto.fi/vark

Cealkámušbivdda Lausuntopalvelu.fis

VARK-guovlluid ja doppe lean riikkaviidosaččat mearkkašahttin evttohuvvon arkeologalaš čuozáhagaid dieđut guovlluid ja čuozáhágaid bokte ja máhcahagat www.kyppi.fi/VARK