Museoviraston johtama LIVIND-hanke rahoittaa kymmeniä elävän perinnön pilottiprojekteja Pohjois-Euroopassa
Kevään 2023 aikana toteutettavat kokeilut vastaavat elävän kulttuuriperinnön kehittämistarpeisiin erilaisissa kestävyyskysymyksissä. Kokeilut kohdistuvat elävän perinnön eri muotoihin, käsityötaidoista ja luontaiselinkeinoista suulliseen perintöön ja tanssiin.
LIVIND – Luova ja elävä kulttuuriperintö Pohjoisen ulottuvuuden alueiden voimavarana -hanke tukee korkeintaan 5400 euron summilla kahtakymmentä kokeilua hankkeen yhdeksässä eri kumppanimaassa. Kokeilut syntyvät ulkoministeriön syksyllä 2022 Museovirastolle myöntämällä LIVINDin jatkorahoituksella, joka myös varmistaa hanketyön jatkamisen kesään 2024 asti.
LIVIND-hanke vahvistaa aineettoman kulttuuriperinnön roolia paikallisyhteisöissä hyvinvoinnin ja toimeentulon lähteenä kestävän kehityksen mukaisesti. LIVIND-hankkeen tuella toteutettavissa pilottiprojekteissa kokeillaan käytännön teoin, millä eri tavoin elävän perinnön elinvoimaa voidaan parantaa ja samalla tukea paikallisten yhteisöjen hyvinvointia.
Esimerkiksi Itä-Islannissa toteutettava pilotti testaa lasten ja nuorten opetusohjelmaa, joka keskittyy paikallisiin, Seyðisfjörðurin luonnonympäristöissä harjoitettaviin taitoihin. Ilmastonmuutos on jo vaikuttanut alueella monin tavoin aiheuttaen lämpeneviä kalastusvesiä ja sään ääri-ilmiöitä. Pohjois-Puolan pilotissa tuetaan puolalaisten ja liettualaisten paikallisyhteisöjen yhteistyötä perinteisessä, puissa pesivien villimehiläisten hoidossa. Norjan Rørosissa edistetään perinteisten sosiaalisten tanssien ja niiden hyvinvointivaikutuksien tunnettuutta. Hankkeessa tanssi tuodaan kokeiltavaksi ja keskusteltavaksi myös museoympäristössä.
Elävän aineettoman kulttuuriperinnön yhteys kestävän kehityksen periaatteisiin on ollut kasvavan huomion kohteena maailmanlaajuisesti. Viimeksi teema nostettiin esiin Meksikossa syyskuussa 2022 pidetyn Unescon kulttuuripolitiikan ja kestävän kehityksen maailmankonferenssin Mondiacultin julkilausumassa.
LIVIND nostaa teeman laajasti esille Pohjois-Euroopassa tuomalla yhteen alueen elävän perinnön asiantuntijoita ja aktiiveja. Hanke pohjaa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimukseen, Euroopan Neuvoston Faron sopimukseen sekä YK:n kestävän kehityksen ohjelman Agenda 2030:n tavoitteisiin. Sen yhteistyökumppaneita ovat yhdeksän Pohjois-Euroopan maan lisäksi Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuus, Saamelaisneuvosto sekä kansalaisjärjestöjen pohjoismais-baltialainen aineettoman kulttuuriperinnön verkosto (Nordic-Baltic ICH Network). Hankkeen päärahoittaja on ulkoministeriö.
Vuoden 2022 aikana LIVIND-hankkeessa toteutettiin elävän perinnön ja kestävyysnäkökulmien webinaarisarja. Neljässä verkkotapahtumassa kuultiin kahdeksantoista katsausta ja tapausesimerkkiä eri puolilta Eurooppaa. Webinaarit keräsivät yleisöä yhteensä 36 maasta. Englanninkielisten webinaarien tekstitetyt tallenteet ja ohjelmat ovat saatavilla hankkeen verkkosivulla.
LIVIND lyhyesti
Osallistujamaat ja -alueet: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Ahvenanmaa, Grönlanti, Färsaaret, Saamenmaa, Viro, Latvia, Liettua ja Puola. Hankkeen kokonaisbudjetti on 463 000 euroa, josta ulkoministeriön osuus n. 84 %, Itämeren, Barentsin ja arktisen yhteistyön määrärahasta (IBA-rahoitus). Muita rahoittajia ovat Museovirasto ja Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuus NDPC (Northern Dimension Partnership on Culture).
Lue lisää pilottihankkeista verkosta.