Museoviraston LIVIND-hanke kokosi yhteen aineettoman kulttuuriperinnön ammattilaiset Pohjolasta
Museoviraston johtaman kolmevuotisen LIVIND – Luova ja elävä kulttuuriperintö Pohjoisen ulottuvuuden voimavarana -hankkeen kumppaneina toimi yhdeksän maata Pohjois-Euroopasta, Pohjolan itsehallinnollisilta alueilta sekä Saamenmaalta. Osallistujia hankkeen tapahtumissa oli yhteensä 36 maasta. Hankkeen tuloksena syntyi kansainvälisen toimijakentän yhteinen verkkoalusta, tutkimusta elävästä perinnöstä kestävyyden näkökulmasta ja politiikkasuositus. Hankkeessa toteutettiin 20 monialaista pilottiprojektia. LIVINDin rahoituksesta vastasi pääosin ulkoministeriö Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön IBA-varoista, ja hankkeen kokonaisbudjetti oli 463 000 euroa.
Kaikkiaan LIVIND-hankkeeseen osallistui yli sata tahoa Pohjoismaiden, Baltian ja Puolan alueiden elävän perinnön alalta: asiantuntijoita, yhdistystoimijoita, aktiiveja ja yrittäjiä. Hankkeeseen kuului tutkimusosio, jonka tulokset syventävät ymmärrystä kestävyystyöstä elävän perinnön parissa. Näitä aloja yhdistävää tutkimusta ei juuri ole, minkä vuoksi hankkeessa toteutettiin laaja tutkimuspaperi ”Living Cultural Heritage and Sustainable Development. Research Papers and The Policy Recommendations of The LIVIND Project” sekä politiikkasuositus, jossa esitellään edellytyksiä aineettoman ja kestävän kehityksen työn toteutumiselle. Tutkimusosiota toteuttivat Tarton yliopisto sekä Latvian kulttuuriakatemia, joissa molemmissa toimii aineettoman kulttuuriperinnön tutkimuksen UNESCO-oppituoli (UNESCO Chair). Elävä perintö tai aineeton kulttuuriperintö on olennainen osa ihmisten päivittäistä elämää, esimerkiksi tapakulttuuria, käsityötaitoja, esittäviä taiteita, tarinankerrontaa sekä luontoon ja ruokaan liittyviä perinteitä.
”Näin laajan kansainvälisen toimijajoukon tavoittaminen aineettoman kulttuuriperinnön alalta ei olisi ilman hanketta ollut mahdollista. Vertaisoppiminen, tiedon ja kokemusten jakaminen, toiminnan ja käytäntöjen kehittäminen pitkäjänteisesti läpi hankevuosien on ollut merkittävä oppimatka mukana olleille”, sanoo hankkeen kanssa tiiviisti työskennellyt erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta.
LIVIND:in alla toteutettiin 20 pilottiprojektia eli kokeilua Pohjoismaiden ja Baltian alueella sekä Puolassa. Näiden kurssien, työnäytösten, talkoiden ja tapahtumien avulla testattiin käytännössä, millä tavoin aineeton, elävä perintö voi tukea kestävyystyötä ja samalla vahvistaa paikallisyhteisöjen roolia hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden tukijana.
”Kokeilut kokosivat ihmisiä tekemään ja oppimaan yhdessä. Koillis-Islannissa lapset ja nuoret oppivat kalankäsittelyn kautta ilmastonmuutoksen vaikutuksista merikalastukseen. Ahvenanmaalla palautettiin metsästys- ja kalastusmuseon johdolla käytäntö rakentaa isokoskeloiden kaipaamia suuria pesintäpönttöjä. LIVIND-pilottien kautta tieto ja kokemus elävän perinnön ja kestävän elämäntavan yhteydestä levisi tuhansille”, hankkeessa projektipäällikkönä työskennellyt Elisa Kraatari kertoo.
LIVINDin tulokset on koottu yhteen englanninkieliselle verkkoalustalle Livind.fi, joka tarjoaa virikkeitä ja välineitä käytettäviksi ja sovellettaviksi. LIVIND-sivustolla on projektin aikana luotuja työkaluja, webinaaritallenteita ja aineistoja sekä linkkikirjaston muiden kansainvälisen kentän toimijoiden materiaaleihin, hankkeisiin ja välineisiin, jotka tukevat työskentelyä elävän perinnön sekä laajemmin kulttuurin ja kulttuuriperinnön aloilla. Myös englanninkielisten webinaarien tekstitetyt tallenteet, politiikkasuositus ja laaja tutkimuspaperi ovat saatavilla hankkeen verkkosivuilla.
LIVIND lyhyesti
Hankkeen perustana olivat Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimus, Euroopan Neuvoston Faron sopimus sekä YK:n kestävän kehityksen ohjelma Agenda 2030:n tavoitteineen. Alueellisesti hanke vastasi Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuuden strategian 2021–2024 tavoitteisiin vahvistamalla alueen verkostoja ja rajat ylittävää yhteistyötä.
Osallistujamaat ja -alueet olivat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Ahvenanmaa, Grönlanti, Färsaaret, Saamenmaa, Viro, Latvia, Liettua ja Puola. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 463 000 euroa, josta Suomen ulkoministeriön rahoituksen osuus oli noin 84 % Itämeren, Barentsin ja arktisen yhteistyön määrärahasta (IBA-rahoitus). Muita rahoittajia olivat Museovirasto sekä Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuus NDPC (Northern Dimension Partnership on Culture).