3 tuzben 2009 Gulyas Tamas
Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon on Suomesta nimetty muun muassa käsin valmistettuun lasiin liittyvä tietotaito. Kuva: Gulyas Tamas

Kansainvälistä aineettoman kulttuuriperinnön päivää vietetään ensimmäistä kertaa 17.10.

,

Unescon yleiskokouksen päätöksellä tänä vuonna vietetään ensimmäistä kertaa aineettoman kulttuuriperinnön juhlapäivää. Sopimuksessa on mukana jo 183 maata – Suomi on ollut mukana vuodesta 2013. Sopimus on nostanut esiin elävän kulttuuriperinnön merkitystä kaikkialla maailmassa ja tehnyt sitä näkyväksi kansallisten luetteloiden avulla. Päivän tavoitteena on esitellä elävän perinnön monimuotoisuutta ja rikkautta sekä lisätä tietoisuutta sen suojelun merkityksestä.

Aineeton, elävä kulttuuriperintö ympäröi kaikkia meitä kaikkialla. Se on mukana arjen käytännöissä ja juhlaperinteissä, suullisessa perinteessä ja ruokakulttuurissa, kädentaidoissa ja esittävissä taiteissa. Myös luontoon ja ymmärrykseemme maailmasta ja maailmankaikkeudesta liittyy perinnetietoja ja -taitoja, joita vaalimme yhdessä. Erilaiset perinteen muodot siirtyvät sukupolvelta toiselle, kehittyvät ja muuntuvat yhteiskunnan muutoksien mukana.

Perinteiden kehittyminen ja niiden siirtäminen uusille sukupolville ovat elinehto aineettoman kulttuuriperinnön elinvoiman säilymiselle. Unescon yleissopimuksen keskeinen tavoite on aineettoman kulttuuriperinnön suojeleminen ja vaaliminen, jota tehdään perinteitä harjoittamalla, välittämällä, tallentamalla, tutkimalla ja elvyttämällä.

Luetteloinnilla näkyvyyttä ja tunnettuutta

Osana sopimusta kaikissa sen jäsenmaissa laaditaan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloita. Keskeistä on, että erilaiset yhteisöt ja perinteen harjoittajat ovat luettelointityön ytimessä. Suomessa kartutetaan Elävän perinnön wikiluetteloa, josta löytyy jo 240 kohdetta yli 400 taholta. Artikkeleita luettelosta löytyy seitsemällä eri kielellä. Elävän perinnön kansalliseen luetteloon on opetus- ja kulttuuriministeriö nimennyt 86 kohdetta.

Yksi kansallisen luettelon kohteista on meksikolainen kuolleiden päivä Suomessa.

”Perinteen sisällyttäminen kansalliseen Elävän perinnön luetteloon on suuri tunnustus ja halaus koko meksikolaiselle yhteisölle, joka on kylvänyt identiteetin ja juurtumisen siemeniä Suomessa”, sanoo taiteilija Rosamaría Bolom.

Aineetonta kulttuuriperintöä luetteloidaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Unesco ylläpitää kahta aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa sekä hyvien suojelukäytäntöjen rekisteriä. Luetteloituna on kaikkiaan yhteensä 730 kohdetta 145 maasta.

Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon on Suomesta nimetty saunaperinne, kaustislainen viulunsoitto, käsin valmistettuun lasiin liittyvä tietotaito sekä pohjoismainen limisaumaveneperinne.

Museovirasto koordinoi sopimuksen toimeenpanoa

Suomen valtio on Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta tehdyn yleissopimuksen osapuoli ja vastaa siitä, että sopimuksen velvoitteet täyttyvät. Museovirasto vastaa sopimuksen kansallisesta toimeenpanosta, ja toimii laajan kansainvälisen ja kansallisen asiantuntijaverkoston solmukohtana. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa sopimuksen toteuttamisesta ja seurannasta Unescolle.

Suomi raportoi Unescolle yleissopimuksen toteuttamisesta joka kuudes vuosi, viimeksi vuonna 2022 250-sivuisella raportilla. Suomessa on laaja kirjo suojelutyöhön osallistuvia toimijoita niin kansallisella, alueellisella kuin paikallisella tasolla. Tuhannet eri kansalaisjärjestöt ja muut kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat mukana aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisessa.

Esimerkiksi valtakunnallisesti toimiva Kanteleliitto edistää laaja-alaisesti kanteleharrastusta, -rakennusta ja -musiikkia.

”Kanteleen kulttuuriperintö on alueemme omaa arvokasta kulttuuriperintöä, joka elää modernina soittimena. Kanteleen pysyminen elinvoimaisena edellyttää innostuneita harrastajia, motivoituneita opettajia ja uutta luovia taiteilijoita”, kertoo Kanteleliiton toiminnanjohtaja Sanni Virta.

Perinnön välittämisestä ja dokumentoinnista huolehtii myös laaja museoiden, oppilaitosten, arkistojen ja muiden instituutioiden välinen verkosto. Aineettoman kulttuuriperinnön toimeenpanosuunnitelma vuosille 2024–2028 määrittää sopimuksen alla tehtävää työtä tulevina vuosina entistä laajemman toimijaverkoston kanssa.