Kulttuuriperintöpolitiikka Suomessa – kuka määrittelee, kuka maksaa? Paneelikeskustelu Kansallismuseolla 6.3.2019 klo 17‒19

Museoviraston järjestämässä paneelikeskustelussa kysytään, minkälaista kulttuuriperintöpolitiikkaa tehdään Suomessa. Miten poliitikot näkevät kulttuuriperinnön aseman Suomessa, kun samanaikaisesti EU panostaa kulttuuriperintöön yhä näkyvämmin?

Keskiviikkona 6.3.2019 klo 17‒19 Kansallismuseolla Helsingissä aiheesta ovat keskustelemassa

Anders Adlercreutz (rkp)
Outi Alanko-Kahiluoto (vihr)
Li Andersson (vas)
Eeva-Johanna Eloranta (sd)
Laura Kolbe (kesk)
Henna Virkkunen (kok).

Keskustelun sparraajina ovat
kulttuurijohtaja Helka Ketonen (Maaseudun Sivistysliitto) ja
toimitusjohtaja, dosentti Liisa Suvikumpu (Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta).

Tilaisuuden juontaa Jussi-Pekka Rantanen.

Tilaisuus on tarkoitettu medialle ja suurelle yleisölle, ja sitä voi seurata myös suorana verkossa. Keskiviikkona 6.3.2019 klo 17‒19 Kansallismuseon Auditoriossa, Mannerheimintie 34, 00100 Helsinki. Sisäänkäynti katutasosta Mannerheimintien puolelta. Tilaisuus on maksuton. Ei ennakkoilmoittautumista.

Suomalaisista 73 % haluaa kulttuuriperinnön vaalimiseen käytettävän julkisia varoja

Paneelikeskustelun herätteinä ovat loppuvuodesta 2017 ensimmäistä kertaa toteutettu Kulttuuriperintöbarometri sekä Euroopan neuvoston puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä. Barometrin mukaan suomalaisista 73 % haluaa, että kulttuuriperinnön vaalimiseen käytetään julkisia varoja. Vastaajista 71 % kannattaa valtion tukea niille, jotka säilyttävät ja hoitavat kulttuuriperintöä. Kulttuuriperinnön koetaan lisäävän myös ihmisten välistä ymmärrystä (68 % vastaajista) ja hyvinvointia (62 %). Kaiken kaikkiaan barometrin tulosten perusteella voi arvioida, että suomalaiset tunnistavat hyvin sen, mikä käsitetään yhteiseksi kulttuuriperinnöksi.

– Kulttuuriperintömme kytkeytyy saumattomasti ajankohtaisiin, laajoihin teemoihin sosiaalisesta, kulttuurisesta, ekologisesta ja taloudellisesta kestävyydestä. Museovirastossa työskentelemme päivittäin näiden kysymysten parissa sekä Suomessa että kansainvälisissä verkostoissa, mutta tämän kevään vaalien yhteydessä kulttuuriperintöpolitiikan nostaminen esiin laajemminkin on ajankohtaista, huomioi yli-intendentti Ulla Salmela Museoviraston Kulttuuriympäristöpalveluista.
– Kulttuuriperintöön liittyvät arvot, näkökulmat ja mahdollisuudet kiinnittyvät sellaisiin suuriin yhteiskunnallisin kysymyksiin kuten eriarvoistuminen, valtion ja kuntien roolien muutokset, yksityistäminen ja yhtiöittäminen tai ilmastonmuutoksen torjuminen ja sen kanssa eläminen.

Keskustelussa nostetaan kulttuuriperintöön liittyvät kysymykset vaalikevään kuumien teemojen rinnalle. Nähdäänkö kulttuuriperintömme voimavarana, ja mikä on julkinen vastuu perinnöstämme? Siirtyykö vastuu enemmän kansalaisille, kansalaisjärjestöille ja yhteisöille, ja keillä on valta ja raha? Onko yhteisellä perinnöllämme painoa politiikassa, mitkä ovat eurooppalaisen ja kansallisen identiteetin mahdollisuudet ja rajat, ja mikä on kulttuuriperinnön suhde kestävään kehitykseen?

Lisätietoja:

Kulttuuriperintöbarometri 2017

Euroopan neuvoston puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä

Lisätietoja tilaisuudesta medialle:
yli-intendentti Ulla Salmela, Museovirasto, puh. 0295 33 6251, ulla.salmela@museovirasto.fi
osastonjohtaja Mikko Härö, Museovirasto, puh. 0295 33 6241, mikko.haro@museovirasto.fi