Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi onnistui yli odotusten
Mikä innosti ihmiset laulamaan Oodia ilolle yhdessä ja jakamaan esityksensä sosiaalisessa mediassa, järjestämään kaupunkikävelyitä ja talkoita, keskustelemaan kulttuuriperinnöstä, soittamaan kirkonkelloja rauhan päivänä?
Euroopan unionin aloitteesta vietetty Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 kannusti yhä useampia tutustumaan Euroopan moninaiseen kulttuuriperintöön ja pohtimaan sen merkitystä omassa arjessa. Tavoitteena oli korostaa kulttuuriperinnön merkitystä tulevaisuuden voimavarana sekä kulttuuriperintöä investointina tulevaisuuteen. Suomen tapahtumissa painotettiin osallisuutta ja tuettiin rahallisesti hankkeita, jotka lisäävät ihmisten osallistumista kulttuuriperintötoimintaan ja mahdollisuuksia vaikuttaa sitä koskeviin asioihin. Teemavuoden koordinoinnista Suomessa vastasi Museovirasto.
Teemavuosi loi uutta toimintaa
Tuore raportti kertoo, että koko Euroopassa kulttuuriperinnön teemavuoden tapahtumia järjestettiin yli 23 000 ja niihin osallistui karkeasti arvioiden 11,7 miljoonaa ihmistä. Suomessakin teemavuoden keskeisintä antia olivat yli 320 tapahtumaa eri puolilla Suomea. Ilman vahvaa kansalaisyhteiskunnan ja yhdessä tekemisen perinnettä tämä ei olisi ollut mahdollista. Suurin kiitos vuoden onnistumisesta kuuluukin näiden tapahtumien tekijöille.
Teemavuoden tavoitteena oli luoda uutta ja jatkuvaa toimintaa. Tässä onnistuttiin: kolmannes Suomessa järjestetyistä tapahtumista oli uusia ja ilmoitti jatkoa seuraavan myös teemavuoden jälkeen.
Euroopan unionin aloitteesta vietettäviä eri aiheisia teemavuosia on järjestetty 1980-luvulta lähtien. Teemavuosien tarkoituksena on nostaa esiin keskeisiä ja ajankohtaisia aihekokonaisuuksia ja virittää keskustelua niistä EU-jäsenmaissa ja maiden välillä. Kulttuuriperintö nousi vuonna 2018 ensimmäistä kertaa teemavuoden aiheeksi.
Miten kulttuuriperintövuoden luomaa nostetta voidaan hyödyntää Suomessa?
Euroopan unionin tasolla vuotta pidetään menestyksenä, ja komissio on sitoutunut lukuisiin jatkotoimiin. Komissio kannustaa jäsenmaita laatimaan omia kulttuuriperinnön kansallisia strategioitaan. Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelmaan (6.6.2019) sisältyvä valtioneuvoston kulttuuriperintöstrategia voi viedä teemavuoden perintöä eteenpäin, ja se on oiva osoitus Suomen aktiivisuudesta myös meneillään olevaa EU-puheenjohtajuuskautta ajatellen.
Keskustelu kulttuuriperinnöstä, eurooppalaisuudesta ja arvoista on koko ajan ajankohtaisempaa. Suomi liittyi teemavuoden aikana Eurooppalainen kulttuuriperintötunnus -ohjelmaan (European Heritage Label). Ohjelmaan liittyminen tarjoaa hyvän mahdollisuuden jatkaa arvokeskustelua ja tuoda siihen uusia näkökulmia.
Lisätiedot:
Ulla Salmela
yli-intendentti, Museovirasto
ulla.salmela@museovirasto.fi
p. 0295 33 6251