Kotkan edustalta löytyi uusia 1700-luvun lopun hylkyjä
Merivartioston sukeltajat ovat löytäneet Museoviraston tutkijoiden avulla kolme hylkyä Suomenlahdelta Kotkan edustalta. Alukset ovat todennäköisesti uponneet Ruotsinsalmen taisteluissa 1788–90. Löytöjen avulla kuva näistä Kustaa III:n sodan tapahtumista tarkentuu.
Etsittiin kaleeria – löydettiinkin esteeksi upotettu fregatti
Museoviraston tutkijat valitsivat Merivartioston sukellusleirin harjoituskohteiksi muutamia tunnettuja hylkyjä. Lisäksi kurssilaiset luotasivat alueita, joissa Museoviraston tietojen mukaan saattaisi olla ennestään tuntemattomia hylkyjä.
Harjoitus tuotti odottamattoman hienoa tulosta, sillä sukeltajat löysivät kaksi tuntematonta hylkyä Tiutisten saaren itäpuolelta. Hylyt löytyivät viistokaikuluotaimen ja sukellusrobotti ROV:n (Remotely Operated Vehicle) avulla.
– Lähetin sukeltajat etsimään kaleeria, joka lähteiden mukaan oli uponnut näille tienoille. Sen sijaan löytyi yllättäen ruotsalaisten upottama fregatti, kertoo Suomen merimuseon projektitutkija Marcus Lepola, joka on Alfred Kordelinin säätiön Ruotsinsalmi-hankkeen rahoituksen turvin tutkinut Kotkan tunnettuja hylkyjä sekä etsinyt mahdollisia tuntemattomien hylkyjen sijaintipaikkoja.
Lähteiden mukaan Ruotsin armeijan luutnantti Nils Bruncrona upotti fregatin väyläesteeksi Ruotsinsalmen ensimmäisen meritaistelun aattona vuonna 1789. ROV:in kameran ottamista kuvissa näkyvät aluksen kyljessä olevat kirveellä isketyt reiät sekä kivillä täytetty runko.
Ruotsinsalmeen sekä kapeikkoihin upotettiin taisteluissa esteeksi ainakin kuusi alusta, joista vain tämä yksi on enää paikoillaan ja koossa. Muut on rikottu ja ruopattu pois.
Yllätykset eivät loppuneet tähän
– Olin vahvasti sitä mieltä, että kaleeri on edelleen alueella, ja lähetin ryhmän hiukan eri paikkaan, Lepola kertaa.
Tälläkin kertaa sukeltajat löysivät jotain aivan muuta: 20 metriä pitkän puualuksen. Arkistolähteet mainitsevat, että Ruotsinsalmen ensimmäisessä taistelussa hylyn sijaintipaikan läheisyyteen olisi uponnut venäläinen alus. Tutkijat arvelevat, että kyseessä on nyt löytynyt hylky, mutta lisätutkimuksia tarvitaan vielä.
Näiden uusien löytöjen lisäksi merivartiosto tutki pahasti hajonneen venäläisen fregatin St.Nikolain hylyn ympäristöä. Tunnetun hylyn vierestä löytyi n. 15 metriä pitkä puurakenne, joka nyt varmentui erilliseksi alukseksi. Aiemmin puuaineksen on epäilty olevan peräisin St. Nikolain hylystä.
Kaleeri jäi edelleen löytämättä.
Ruotsinsalmen tapahtumista näyttely Merikeskus Vellamoon
Hylyt ovat hyvin lähellä asutusta, ja myös viereisellä Tiutisten saarella on jäljellä Ruotsinsalmen taistelujen jälkeen rakennettujen linnoitusten raunioita.
– Täällä asutaan historian keskellä, Lepola sanoo.
Löydetyt hylyt parantavat kuvaa Ruotsinsalmen ensimmäisen taistelun yksityiskohdista. Taistelun vaiheista on paljon ristiriitaista tietoa, mutta hylyt selventävät nykykäsitystä.
Valikoiduista Ruotsinsalmen hylyistä tehdään digitaalinen esitys, joka tulee olemaan osa Merikeskus Vellamon museoiden – Suomen merimuseon ja Kymenlaakson museon – yhteistä Ruotsinsalmi-näyttelyä. Näyttely avautuu toukokuussa 2020, ja siinä esitellään Ruotsinsalmen meritaisteluita sekä merilinnoitusta.
Merivartiosto ja Museovirasto yhteistyössä
Suomenlahden merivartiosto järjesti sukellusleirin Kotkan edustalla toukokuun lopulla. Leiri pidettiin merialueella, jossa on monia hylkyjä Kustaa III:n sodan ajalta eli vuosilta 1788–90. Sen vuoksi leiri toteutettiin yhteistyössä Museoviraston kanssa. Merimuseon projektitutkija Marcus Lepola sekä Museoviraston meriarkeologi, intendentti Päivi Pihlanjärvi toimivat asiantuntijoina sopivien sukelluspaikkojen löytämisessä.
Museovirasto kiittää Merivartiostoa yhteistyöstä ja avusta hylkyjen kuvaamisessa sekä Alfred Kordelinin säätiötä Ruotsinsalmi-tutkimusten rahoittamisesta.
Lisätiedot:
Tutkija Marcus Lepola, Suomen merimuseo, p. 0295 33 6500, marcus.lepola@kansallismuseo.fi
Intendentti Päivi Pihlanjärvi, Museovirasto, puh. 0295 33 6209, paivi.pihlanmaki@museovirasto.fi
