Koronavuodesta 2020 museoille epävarmuutta mutta myös uusia toimintamuotoja
Koronapandemialla on ollut merkittäviä vaikutuksia Suomen museokenttään. Lähes kaikki museot sulkivat vuonna 2020 ovensa eri pituisiksi jaksoiksi, ja ohjelmistoa ja palvelutarjontaa on supistettu merkittävästi. Ammatillisesti hoidetuista museoista 74 % on saanut valtion myöntämää koronatukea, mutta paikallismuseoista puolestaan 76 % ei ole saanut lainkaan taloudellista tukea. Epävarmuus tulevaisuudesta on todellinen. Opetus- ja kulttuuriministeriö teki tammikuussa 2021 laajan kulttuurialalle suunnatun kyselyn, johon vastasi 81 ammatillista museota ja 142 paikallismuseota. Kokonaisuudessaan kyselyn 2029 vastaajatahon tulos oli, että kulttuurin toimiala on kärsinyt tilanteesta voimakkaasti.
Museoiden pitkään nousujohteiset kävijämäärät taittuivat koronan myötä: käyntimäärät vähenivät vuonna 2020 noin 42 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä johti museoissa merkittäviin tulomenetyksiin ja vaikuttaa väistämättä toimintaedellytyksiin. Lomautuksia, henkilöstön palkanmaksun keskeytyksiä ja rekrytointien vähenemistä oli jopa 42 prosentissa ammatillisista museoista vuonna 2020. Vaikutus kohdistuu myös valtionosuuksilla rahoitettuun museotoimintaan. Paikallismuseokentällä toiminta on sitäkin riippuvaisempaa lipputuloista ja tapahtumista, ja pandemiatilanne on hankaloittanut ja rajoittanut myös vapaaehtoisvoimin tehtävää työtä merkittävästi. Suomessa toimii 153 ammatillisesti hoidettua museota. Paikallismuseoita on arviolta 900.
Ammatillisten museoiden toiminta yleisötyötä laajempaa
Valtaosa (74 %) ammatillisista museoista on saanut valtion myöntämää, opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan jakamaa koronatukea. Vajaa neljännes ei kuitenkaan ole saanut lainkaan taloudellista tukea. Museoiden sulkemiset ovat jatkuneet myös vuoden 2021 alkupuoliskolla. Tammikuussa annettujen vastausten mukaan yli 80 prosenttia toimijoista arvioi, että myös palveluntarjonnan karsinnat jatkuvat alkaneen vuoden kuluessa.
Museoiden työ on kuitenkin paljon muutakin kuin yleisötyötä. Samalla kun yleisö- ja yhteisötyö vähentyi merkittävästi, kokoelmatyön määrä on kasvanut ja kulttuuriympäristötyö on jatkunut vahvana. Museoiden sulkemiset ovat myös mahdollistaneet ajankäyttöä esimerkiksi henkilöstön täydennyskoulutukseen.
Paikallismuseoiden toimintaedellytykset hauraat
Suomen paikallismuseot ovat kuntien, yhdistysten ja säätiöiden omistamia, vapaaehtoisvoimin tai sivutoimisesti hoidettuja paikallisia kotiseutu- ja erikoismuseoita. Niiden toiminta ja tulonmuodostus perustuu usein vahvasti kohteiden avoinna pitoon ja yleisötapahtumiin. Paikallismuseoista 14 prosenttia joutui koronavuonna 2020 keskeyttämään toimintansa kokonaan. Lähes kolmasosa kyselyyn vastanneista paikallismuseoista kertookin koko toimintansa lähitulevaisuuden vaarantuneen koronapandemian aikana. Lähes 70 prosentin mukaan tulevan suunnittelu on vaikeaa.
Paikallismuseoissa edelleen nousevina uhkina nähdään rajoitusten jatkuminen, kävijämäärien väheneminen ja taloudellisen kestävyyden murtuminen. Henkilöstön palkkaaminen on vaikeutunut ja museotoiminta supistunut. Kun rekrytoinnit ovat vähentyneet myös kuntien säästöjen ja lomautusten vuoksi, tilanne vaikuttaa museoalaan myös pidemmällä tähtäimellä, sillä kesätyö paikallismuseossa on usein ponnahduslauta kulttuuriperintöalalle. Monien paikallismuseoiden elinvoimaisuus on jo ennestään vapaaehtoisaktiivien varassa, jotka usein ikänsä puolesta edustavat koronan riskiryhmiä. Tämäkin on osaltaan vaikuttanut paikallismuseoiden toimintamahdollisuuksiin.
Vuoden kuluessa kuitenkin usko paikallisuuden voimaan ja kulttuurin merkitykseen on vahvistunut. Eräs paikallismuseon edustaja kiteyttää: “Tapahtumien puute on herättänyt kysyntää ja kaipausta niiden käyttäjiltä. Toivomme entistäkin innokkaampia vierailijoita museomme tapahtumiin! Olemme huomanneet olevamme tarpeellisia.”
Pandemiavuosi johtanut museoissa myös uudistumiseen
Vuoden 2020 kuluessa valtaosa museoista kehitti itselleen uusia toimintamuotoja, ja tämä kehityssuunta jatkuu vahvana. Ammatillisista museoista yleisöille suunnattuja digitaalisia palveluita on kehittänyt tai ottanut käyttöön lähes 75 prosenttia, ja sama osuus arvioi tämän kehittämisen jatkuvan myös vuonna 2021. Virtuaaliset museokierrokset ovat lyöneet läpi korona-aikana. Eurooppalaistenkin arvioiden mukaan verkosta on tullut museotoiminnassa pysyvästi tärkeämpi toimintaympäristö.
Paikallismuseoista viidennes kertoi kehittäneensä nimenomaan digitaalisia palveluitaan. Näiden kehittäminen vaatisi paikallismuseoissa kuitenkin lisää resursseja sekä ansaintamalleja. Vaikeuksista huolimatta lähes kolmannes paikallismuseoista oli onnistunut kehittämään uusia toimintamuotoja.
Koko museokenttä nostaa juuri digitalisaation vuonna 2020 tapahtuneista muutoksista keskeisimmäksi mahdollisuudeksi ja opiksi kulttuuripolitiikalle. Sekä ammatillisten että paikallismuseoiden vastausten mukaan jatkossa tulee pystyä paremmin varautumaan kriisitilanteisiin, riskienhallintaan sekä ennakointiin. Osa museoalan vastaajista uskoo pandemian seurausten nostavan entistä paremmin esiin kulttuuripalveluiden merkityksen taloudelle sekä yksilön ja yhteisöjen hyvinvoinnille. Myös kotimaisessa matkailussa nähdään monipuolisesti mahdollisuuksia koko toimialalle.
Kyselyn taustaa
Opetus- ja kulttuuriministeriö teetti 18.1.–1.2.2021 kulttuurin, taiteen ja luovien alojen toimijoille avoimen verkkokyselyn koronapandemian vaikutuksista yhteisöjen ja yksilöiden toimintaan. Kysely koski tietoja koronan vaikutuksista vuonna 2020 sekä arviota koronanvaikutuksista vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla eli 1.1.–30.6.2021. Kyselystä saatavien tietojen avulla ministeriö pyrki muodostamaan ajantasaista tilannekuvaa poikkeustilanteen vaikutuksista toimialalla.
Kyselyn kokonaisvastaajamäärä oli 2029. Vastaajista 1426 edusti jotain yhteisöä, kuten yhdistystä, yritystä tai kunnallista toimijaa, ja 603 oli henkilöitä, kuten taiteilijoita tai freelancer-työntekijöitä. Vastaajista 81 edusti ammatillisesti hoidettuja museoita ja 142 edusti paikallismuseoita.