Koronakriisi uhkaa museoiden taloutta, mutta ei vie tehtäviä
Museovirasto ja Suomen museoliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa kyselyn koronatilanteen vaikutuksista museoihin. 30.3.–6.4. toteutettu kysely lähetettiin 149 ammatilliselle museolle, ja siihen vastasi 105 museota eli 70 % Suomen ammatillisesta museokentästä. Kyselyn tulokset ovat suuntaa-antavia, sillä vastaajien joukosta jäi puuttumaan suuriakin museoita.
Poikkeustilan vaikutukset museoille ovat huomattavat. Museorakennukset on suljettu yleisöiltä ja museoiden yleisötilaisuudet peruttu tämänhetkisen näkymän mukaan toukokuun loppuun asti. Kohtaava yleisötoiminta on pysähdyksissä. Näyttelyhankkeita on keskeytetty ja palveluiden ostoa vähennetty.
Taloudelliset vaikutukset
Museokohteiden sulkemisesta yleisöiltä aiheutuu museokentälle merkittävät taloudelliset vaikutukset. Kyselyyn vastanneiden museoiden arvion mukaan 31.5.2020 asti jatkuvan kiinniolon arvioidut taloudelliset menetykset ovat yli 5,1 miljoonaa euroa. Keskimäärin taloudelliset menetykset ovat yli 50 000 euroa museota kohden, mutta arvioiden suuruus vaihtelee huomattavasti museoiden omista lähtökohdista riippuen. Suurimmat 31.5. mennessä syntyvät yksittäisen museokohteen tulonmenetykset liikkuvat useissa sadoissa tuhansissa euroissa.
Kun otetaan huomioon koko ammatillinen museokenttä, voidaan arvioida, että menetykset nousevat vähintään 7,25 miljoonaan euroon jo pelkästään kevätkauden aikana. Summa on todellisuudessa merkittävästi suurempi, sillä vastaajien joukosta puuttuu esimerkiksi pääkaupunkiseudulta suuria museoita, joiden tuloista merkittävä osuus muodostuu yleisöpalvelutuloista. Kriisin vaikutukset matkailuun, ostovoimaan ja yhteiskunnan yleiseen elpymiseen luovat taloudellista epävarmuutta myös loppuvuoden osalta.
Taloudelliset menetykset muodostuvat pääosin pääsylipputulojen poisjäännistä, mutta merkittävä vaje syntyy myös museokauppatulojen laskusta, kahvila- ja ravintolatuloista, opastus- ja työpajatuloista, saamatta jäävistä tilavuokrista sekä tapahtumien ja tilaisuuksien tuloista. Menetyksiä syntyy myös kesken jääneistä, siirretyistä ja toteutumattomista näyttely- ja muista tuotannoista.
Aineiston perusteella voidaan sanoa, että suurella osalla museoista tulonmenetykset kasvaisivat merkittävästi, mikäli museot joutuisivat olemaan kiinni elokuun loppuun saakka. Monelle museolle kesäkuukaudet ovat tärkeimmät kuukaudet omien tulojen osalta, sillä kesä on tyypillisesti museoiden sesonkiaikaa. Museoiden kiinni pitämisestä mahdollisesti kertyvät säästöt eivät suurimmalla osalla museoista kata kuin murto-osan tulomenetyksistä. Mikäli koko kesäkauden tulot jäisivät saamatta, joillain museoilla vaarantuu pahimmassa tapauksessa koko olemassaolo.
Vaikutukset henkilöstöön ja toimintaan
Kyselyssä kartoitettiin museoiden ylläpitäjien tekemiä ratkaisuja kriisitilanteessa toimimiseen ja työn ylläpitämiseen. Vastaajista 61:een kohdentui lomautuksia varmasti (20 %) tai mahdollisesti (38 %). Vastaajista 43 museoon (41 %) ei ollut kyselyhetkenä kohdentumassa lomautuksia.
Vaikka museokohteet ovat kävijöiltä suljettuina, museoiden työt eivät juuri ole vähentyneet. Tilanne vaikuttaa ensisijaisesti avoinnapidon ja yleisöpalvelun henkilöstöön. Monen museoissa työskentelevän työtehtävät jatkuvat etätöissä samalla lailla kuin toimistolla. Lakisääteiset tehtävät hoidetaan, ja esimerkiksi kulttuuriympäristön viranomaistoiminta jatkuu. Töitä on saatettu myös järjestellä uudelleen, esimerkiksi siirtämällä henkilöitä tilapäisesti asiantuntija- ja kokoelmatyöhön sekä uudenlaiseen sisällöntuotantoon.
Lähes kaikilla kyselyyn vastanneella museolla on mietitty uudenlaisia, verkossa toteutuvia palveluja yleisösuhteiden ylläpitämiseksi ja museoiden saavutettavuuden lisäämiseksi. Museot mainitsivat esimerkiksi verkkonäyttelyt, verkkosivujen kehittämisen yleisesti, kokoelmien ja aineistojen avaamisen verkossa, videot, taltioidut opastukset sekä striimatut luennot ja opastukset, Kysy museolta -palvelut, aktiivisuuden sosiaalisen median eri kanavissa sekä verkkokauppatoiminnan. Lisäksi mainittiin mm. näyttelyiden vieminen kaupungille näyteikkunoihin, asiantuntijapalveluiden tarjoaminen etänä, tehtävät kouluille, nykydokumentoinnit sekä blogit ja podcastit. Yleisötyö on aktiivisesti etsinyt uudet kanavat niissä museoissa, joissa henkilöresursseihin ei ole koskettu. Museoiden työ jatkuu, vaikka museorakennukset on tilapäisesti suljettu.
Tukea museokentälle
Museot toivovat kriisin johdosta helpotuksia juokseviin maksuihin sekä tulonmenetysten korvaamista. Esimerkiksi suljetuille museokohteille kohdennetuista vuokranhelpotuksista raportoi vain 13 % vastaajista. Museot toivovat myös museo- ja kulttuuriperintötyön merkityksen selvää esilletuomista päättäjille ja samalla huomiota kulttuuriperinnön yhteiskunnalliselle merkitykselle kriisitilanteissa. Tärkeää on myös nostaa esille se, miten monipuolista museotyö on. Museoliiton vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan museoiden kulttuuriperinnön vaalimiseen ja välittämiseen liittyvistä työtehtävistä vain reilut 10 % kytkeytyy museokohteiden avoinna pitämiseen yleisöille, ja yleisötyökin on monilla tavoin mahdollista, vaikka museorakennus olisi kiinni.
”Vaikka museorakennukset ovat kiinni, museotyötä riittää ja sille on tarvetta.” (Tuusula)
Lisätiedot medialle
Pirjo Hamari, kehittämisjohtaja, Museovirasto, puh. 0295 336 005, pirjo.hamari@museovirasto.fi
Kimmo Levä, pääsihteeri, Suomen Museoliitto ry, puh. 040 166 2816, kimmo.leva@museoliitto.fi