Heikinpuiston puita siirretään Heikinkadulle Kamppiin Helsingissä 5.9.1935. Kuva: Hugo Sundström / HBL / Journalistinen kuva-arkisto JOKA / Museovirasto. Objektinumero: JOKAHBL3B_F10:1
Heikinpuiston puita siirretään Heikinkadulle Kamppiin Helsingissä 5.9.1935. Kuva: Hugo Sundström / HBL / Journalistinen kuva-arkisto JOKA / Museovirasto

Kolmiosainen valokuvanäyttelyiden sarja esittelee kaupunkielämää Helsingissä, Raaseporissa ja Porvoossa

,

Valokuvanäyttely Kaupunkielämää / Stadsliv / Urban Life on kolmiosainen kokonaisuus, joka nähdään kevään ja kesän 2025 aikana Helsingissä, Raaseporissa ja Porvoossa. Jokaisella paikkakunnalla nähdään erilainen näyttely. Kuvat on valittu Hufvudstadsbladetin, Borgåbladetin ja Västra Nylandin historiallisista lehtikuvista, jotka on luovutettu Museoviraston Journalistisen kuva-arkiston JOKAn kokoelmiin. Konstsamfundet rahoittaa näiden kuvien haltuunotto- ja digitointihanketta.

Lehtikuva on aivan oma lajinsa. Kuvien kautta katsoja pääsee osalliseksi suurista uutistapahtumista, joihin ei muuten olisi pääsyä. Lehtikuvat esittävät tärkeitä henkilöitä ja dokumentoivat arkea ja todellisuutta sinä aikana, jolloin kuvat on otettu.

Valokuvanäyttely Kaupunkielämää / Stadsliv / Urban Life on koottu Hufvudstadsbladetin, Västra Nylandin ja Borgåbladetin vanhoista lehtikuva-arkistoista. Kuva-arkistojen muodostama kokonaisuus on ainutlaatuinen. HBL:n kokoelmassa on kuvia 1920-luvulta aina 2000-luvulle asti. Västra Nylandin vanhimmat kuvat ovat 1950-luvulta. Borgåbladetin kuvakokoelmasta taas löytyy negatiiveja ja vedoksia vuosilta 1964–2004.

Kolmen näyttelyn sarja

Muuttuva Helsinki 1930–1956

Näyttelysarjan ensimmäinen osa esittelee Hufvudstadsbladetin kuva-arkiston lehtikuvia Helsingissä Lasipalatsin aukiolla 29.4.–15.6.2025. Helsingin-näyttelyn valokuvat kertovat elämästä Helsingin keskustassa 1930–1956.

Näyttelyn valokuvaaja on Hugo Sundström (1907–1973). Hän oli HBL:n ja iltapäivälehti Svenska Pressenin (myöhemmin Nya Pressen) ainut kuvaaja vuoteen 1952 ja HBL:n pääkuvaaja aina kuolemaansa asti vuonna 1973.

Paikallisuutisia läntiseltä Uudeltamaalta 1950-luvulla

Toisen näyttelyn valokuvat ovat sanomalehti Västra Nylandin kokoelmasta, ja se on esillä Raaseporin Stallörsparkenin puistossa 18.6.–31.7.2025.

Tammisaaren-näyttelyn valokuvat kertovat elämästä läntisellä Uudellamaalla 1950-luvulla. Sanomalehti Västra Nylandin valokuvaaja, Bror Brandt (1914–1978), liikkui kameransa kanssa muun muassa Tammisaaressa, Hangossa, Karjaalla, Pohjassa, Inkoossa ja Kirkkonummella.

Brandt palkattiin kemigrafiksi ja lehtikuvaajaksi Ekenäs Tryckeri Ab:hen ja Västra Nylandiin vuonna 1949, ja hän oli lehden ensimmäinen vakituinen kuvaaja. Eläkkeelle hän jäi 28 vuotta myöhemmin.

Tunnelmia itäiseltä Uudeltamaalta 1960- ja 1970-luvuilla

Sanomalehti Borgåbladetin kokoelman lehtikuvista koottu kolmas näyttely on nähtävillä Porvoossa Itäisellä Rantapromenadilla 19.6.–1.8.2025.

Porvoon-näyttelyn valokuvat ovat paikallislehti Borgåbladetin kuvia 1960- ja 1970-luvuilta. Pääosassa ovat kohtaukset ihmisten jokapäiväisestä elämästä, pikkukaupungin tunnelmat ja tapahtumat. Kuvat ovat Porvoosta, Lapinjärveltä, Sipoosta ja Pernajasta.

Useimpien näyttelyn valokuvien kuvaajaa ei tiedetä. Yksi tunnistetuista kuvaajista on Leif Wikström, joka aloitti Borgåbladetin urheilutoimittajana ja valokuvaajana vuonna 1964 ja jäi lehdestä eläkkeelle 1998.

Konstsamfundet rahoittaa Museoviraston digitointityötä

Näyttelysarjan järjestävät yhteistyössä Konstsamfundet, Museoviraston journalistisen kuva-arkiston JOKA, Lasipalatsikortteli, sanomalehdet Hufvudstadsbladet, Västra Nyland ja Borgåbladet sekä Raaseporin ja Porvoon kaupungit.

Vuonna 2021 KSF Media päätti luovuttaa Hufvudstadsbladetin, Borgåbladetin ja Västra Nylandin historialliset lehtikuvakokoelmat Museovirastolle. Museoviraston journalistinen kuva-arkisto JOKA on siitä lähtien vastannut näiden arvokkaiden kokoelmien digitoinnista ja säilyttämisestä tuleville sukupolville. Digitointia rahoittaa Konstsamfundet.

Kaupunkielämää / Stadsliv / Urban Life -näyttelyn kuvat on valittu tähän mennessä digitoitujen kuvien joukosta.

Digitointihankkeen tavoitteena on tukea suomenruotsalaisen kulttuurin ja historian laajaa saavutettavuutta ja lisätä tietoisuutta siitä sekä Suomessa että kansainvälisesti. Alkuperäinen tavoite oli digitoida 10 000 kuvaa. Projektin aikana tavoitetta on nostettu: kun hanke päättyy keväällä 2026, yhteensä 12 000 kuvaa on digitoitu.

Digitoidut kuvat luetteloidaan ruotsiksi, suomeksi ja englanniksi ja julkaistaan kulttuuriperintöpalvelu Finnassa JOKAn näkymässä sekä Euroopan digitaalikirjastossa Europeanassa.