Kaustislainen viulunsoittoperinne Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon
Unescon hallitustenvälinen komitea nimesi kaustislaisen viulunsoittoperinteen Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon kokouksessaan 15.12.2021. Samassa kokouksessa luetteloon nimettiin myös yhteispohjoismaisella hakemuksella limisaumaveneperinne. Museovirasto vastaa sopimuksen toimeenpanosta Suomessa. Ensimmäinen Suomesta nimetty kohde on saunaperinne, joka lisättiin luetteloon vuosi sitten.
Kaustislainen viulunsoitto nimettiin Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2016, josta se valittiin Suomen ehdokkaaksi Unescon luetteloon vuonna 2018. Viiden kaustislaisen musiikkiyhteisön muodostama työryhmä teki yhteistyötä Museoviraston kanssa noin kaksi vuotta kestäneessä laajasti osallistavassa hakemusprojektissa.
”Suomalainen kansanmusiikki, kaustislainen viulunsoitto, ansaitsee paikkansa reggaen, fadon, flamencon ja argentiinalaisen tangon rinnalla”, iloitsee erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta, joka vastaa hakemusprosesseista ja Unescon sopimuksen toimeenpanosta sekä seurannasta Suomessa.
Noin 4300 asukkaan Kaustiselta arvioidaan löytyvän satoja perinteen harjoittajia pikkulapsista ikäihmisiin. Kaustislaisen viulunsoittoperinteen menestyksekkäässä siirtymisessä sukupolvelta toiselle on merkittävänä tekijänä kansainväliseen maineeseen noussut näppäripedagogiikka. Näppäreihin osallistuu alueella noin 70 lasta ja nuorta. Lisäksi Kaustisen Nuorisoseuran tanssi- ja soittoryhmissä on lähes 200 lasta ja nuorta.
”Musiikkiperinne eli Kaustisella jokapäiväisessä arjessa minun lapsuudessani, ja niin se elää tänäkin päivänä, vaikka sen harjoittaminen on osaksi organisoidumpaa. Musiikin hyvinvointia tuottava voima on valtaisa”, painottaa näppäripedagogiikan isä Mauno Järvelä.
Kaustisen maine musiikkipitäjänä periytyy jo 1800-luvulta. Kaustislaisen sävelmistön taustalla on erityisesti alueen hääperinne. Unesco-hakemuksessa tuotiin esille perinnettä vahvistavat Kaustisen naapuripitäjät ja viuluperinteeseen laajemmin liittyvät asiat, kuten kantele-, tanssi- ja pukuperinne.
Purppuripelimannit ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlat renessanssia käynnistämässä
Laajaan tietoisuuteen Kaustisen nostivat 1950–70-luvuilla erityisesti Kaustisen Purppuripelimannien esiintymiset ja yhtyeen johtohahmon Konsta Jylhän (1910–1984) sävellykset. Muita alueen tunnettuja pelimannisäveltäjiä ovat Wiljami Niittykoski (1895–1985) ja halsualainen Otto Hotakainen (1908–1990). Uudemman kansanmusiikin saralla perinnettä jatkavat muun muassa maailmalla tunnetut JPP ja Frigg. Kaustislaisen perinteen parissa on kasvanut myös lukuisia muiden musiikkilajien huippuja, kuten barokkiviulisti Kreeta-Maria Kentala, kapellimestari Juha Kangas ja folk-pop-artisti Aili Järvelä.
Purppuripelimannien ja vuonna 1968 perustettujen Kaustisen kansanmusiikkijuhlien menestys käynnistivät suomalaisen kansanmusiikin renessanssin, jonka myötä pelimanniyhtyeitä ja tapahtumia perustettiin ympäri maan. Nykyisin Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on suomalaisen kansanmusiikin sekä kansallisesti että kansanvälisesti merkittävin tapahtuma, johon osallistuu vuosittain yli 4000 harrastaja- ja ammattilaisesiintyjää.
”Näemmekin kaustislaisen perinteen edustavan koko suomalaista kansanmusiikkia ja saadun tunnustuksen nostavan joka suunnalla suomalaisen kansanmusiikin arvostusta ja halua vaalia omia musiikkiperinteitä Kaustislainen perinne edustaa koko suomalaista kansanmusiikkia ja saatu tunnustus nostaa koko kansanmusiikkikentän arvostusta ja merkitystä sekä lisää halua vaalia omia musiikkiperinteitä”, toteaa hakemustyöryhmän puheenjohtajana toiminut Kansanmusiikki-instituutin johtaja Matti Hakamäki.
Taustaa: Unescon yleissopimus ja luettelot
Suomi allekirjoitti Unescon eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization) yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuonna 2013. Museovirasto vastaa sopimuksen toimeenpanosta Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa sopimuksen toteuttamisesta ja seurannasta Unescolle. Suomen ensimmäinen kohde luetteloissa on saunaperinne, joka nimettiin luetteloon joulukuussa 2020.
Sopimuksella edistetään aineettoman kulttuuriperinnön suojelua ja tehdään ihmisten, yhteisöjen tai ryhmien erilaisia kulttuuriperinteitä näkyväksi. Aineeton kulttuuriperintö voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä.
Sopimukseen kuuluu myös, että kulttuuriperintöä luetteloidaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Unesco ylläpitää kahta aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa sekä parhaiden käytäntöjen rekisteriä. Luetteloiden avulla halutaan tuoda näkyvyyttä elävälle perinnölle ja jakaa hyviä käytäntöjä maiden kesken. Luetteloista löytyy ennen meneillään olevaa Unescon kokousta yhteensä 584 kohdetta 131 maasta. Kaustislainen viulunsoitto oli yksi 50 käsittelyssä olleesta hakemuksesta.
Lisätietoja
Leena Marsio, erikoisasiantuntija, Museovirasto, leena.marsio@museovirasto.fi, puh. 02953 36017
Matti Hakamäki, johtaja, Kansanmusiikki-instituutti, matti.hakamaki@kaustinen.fi, puh. puh. 040 3588 921
Muita uutisia aineettomasta kulttuuriperinnöstä