Presidentti Urho Kekkonen vierailee kullanhuuhdonnan MM-kisoissa Tankavaarassa 24.7.1977. Kullankaivaja Niilo Raumala presidentin vieressä. Kuva: Christian Westerback / Pressfoto Zeeland / Journalistinen kuva-arkisto JOKA / Museovirasto. Kuvaaja: Christian Westerback
Presidentti Urho Kekkonen vierailee kullanhuuhdonnan MM-kisoissa Tankavaarassa 24.7.1977. Kullankaivaja Niilo Raumala presidentin vieressä. Kuva: Christian Westerback / Pressfoto Zeeland / Journalistinen kuva-arkisto JOKA / Museovirasto

Katse Kekkoseen! Lehtikuvia -näyttely avautuu Tamminiemessä 30.5.

,

Kun valtiomiehen tumma puku on riisuttu, presidentti Kekkosesta tulee koko kansan Urkki: urheileva, metsästävä, kalastava, hiihtävä, viriili kirjallisuutta ja taiteita rakastava kansanmies. Tervetuloa katsomaan Journalistisen kuva-arkiston JOKA:n ja valokuvaaja Caj Bremerin lehtikuvia Urho Kekkosesta Tamminiemeen.

Museoviraston journalistisen kuva-arkiston JOKA:n ja akateemikko, valokuvaaja Caj Bremerin lehtikuvat Urho Kekkosesta ovat luonnollisesti esillä Tamminiemessä, Kekkosen entisessä virka-asunnossa.

Katse Kekkoseen! Lehtikuvia -näyttely kertoo, kuinka lehtien sivuilla vuosien varrella rakentui ja rakennettiin tarinaa suuresta kansanjohtajasta, joka oli armoton eränkävijä, himokalastaja ja mestariurheilija. Valokuvat on otettu vuosina 1952–80, kun Urho Kekkonen on vapaa-ajalla, lomalla tai silloin, kun tapahtumien virallinen osuus on päättynyt.

Kekkosella oli ’terve tarve näkyä ja kuulua kansalle’, on valokuvaaja Kalle Kultala kirjoittanut. Kekkonen järjesti kuvaajille kuvattavaa ja kansalle katsottavaa. Lehtikuvaajat seurasivat häntä kaikkialle, niin Somaslompolon jäälle Lapin hyytävään tuuleen kuin lomamatkalle Karibian hiekkarannoille. Kekkosen tempaukset levisivät erilaisina kuvakulmina laajalle lehdistössä. Presidentistä tuli Suomen valokuvatuin mies.

Monissa lehtikuvissa Kekkonen esiintyy yhdessä maailmanpolitiikan johtajien kanssa. Presidentti on pilkillä Ruotsin kruununprinssi Kaarle Kustaan kanssa, kertoo kalajuttuja Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin kanssa ja on laivamatkalla Jugoslavian presidentti Josip Broz Titon kanssa. Hänellä näyttää olevan läheiset, henkilökohtaiset suhteet sekä idän että lännen päämiehiin.

Kekkonen jututti mielellään tavallisia ihmisiä. Maakuntamatkallaan Kainuussa hän puhui tieasioista Pöllästen pirtin ääressä ja etsi Oulun kauppahallissa käsiinsä Pullin tyttöjen kalakaupan. Presidentti selvitti, mistä Tamminiemessä tarjottu herkullinen kiisken mäti oli peräisin.

Lehtikuvaaja Heikki Y. Rissasen mielestä Kekkonen ymmärsi valokuvan arvon paremmin kuin kukaan muu suomalainen poliitikko. Kekkonen osasi eläytyä ja improvisoida. Historiantutkija Kati Katajisto kutsuukin Kekkosta ’poliittiseksi taiteilijaksi’.

Näyttelyn lehtikuvaajat ovat Jorma Blomqvist, Caj Bremer, Toivo Grönroos, Kai Hagström, Helge Heinonen, V. K. Hietanen, Kari Laakso, Hannu Lindroos, Tapio Maikkola, Stina Mäenpää, A. Pietinen, Jussi Pohjakallio, Esa Pyysalo, Heikki Y. Rissanen, UA Saarinen, Eljas Sallmén, Kari Santala, Matti Tapola, Christian Westerback, Mauri Vuorinen, Pentti Vänskä.

Näyttelyn lehtikuvat ovat akateemikko, lehtikuvaaja Caj Bremerin arkistosta ja Museoviraston Journalistisen kuva-arkiston JOKA:n kokoelmista. Kuvia on julkaistu ainakin Suomen Kuvalehdessä, Seurassa, Avussa, Hymyssä, Ilta-Sanomissa, Helsingin Sanomissa, Uudessa Suomessa, Kalevassa, KUVA-POSTISSA, VIP-lehdessä, Viikkosanomissa ja uutiskuvatoimisto Pressfoton asiakaslehdissä.

Näyttelyssä esillä olevat Urho Kekkosen vaatteet ja urheiluvälineet ovat Suomen kansallismuseon kokoelmista.

Näyttely on avoinna 30.5.2019 – 27.12.2020 Tamminiemen aukioloaikoina