Kalevala – elävä eepos sai Euroopan kulttuuriperintötunnuksen
Kalevala – elävä eepos saa Euroopan komission myöntämän kulttuuriperintötunnuksen 17.4.2024. Euroopan komissio päätti asiasta 11.4.2024. Tunnus jaetaan Euroopan unionin alueella sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa. Tunnus jaetaan nyt seitsemälle kohteelle.
Kalevala on yksi harvoista aineettoman kulttuuriperinnön kohteista, jolle on myönnetty Euroopan kulttuuriperintötunnus. Tunnus myönnettiin Kalevalalle elävänä eepoksena, joka elää ajassa ja josta tuotetaan yhä uusia tieteellisiä, taiteellisia ja kulttuurisia tulkintoja. Kalevala herättää kiinnostusta yli kulttuurirajojen ja toimii inspiraation lähteenä niin metallimusiikille ja fantasiakirjallisuudelle kuin käsityöperinteelle ja tatuointitaiteellekin. Kalevala on käännetty yli 60 kielelle.
”Tämä on hieno kansainvälinen tunnustus Kalevalalle ja siihen liittyvälle elävälle perinnölle. Osana eurooppalaisen kulttuuriperintötunnuksen perhettä se täydentää kuvaa tarinaperinteestä”, iloitsee erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta.
Karjalaisista ja suomalaisista kansanrunoista ammentava Elias Lönnrotin vuonna 1849 kirjoittama Kalevala on osa yleiseurooppalaisia aatevirtauksia ja eeposperinteitä. Kalevalalla on rakennettu suomalaista kansakuntaa, mutta se kietoutuu myös vahvasti yleiseurooppalaisiin kysymyksiin identiteeteistä ja kulttuuriperinnön omistajuudesta. Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua erityisesti Kalevalan suhteesta karjalaiseen runoperinteeseen ja kulttuuriin.
”Kalevala on osa yhteistä eurooppalaista perintöämme, joka elää ja muuttuu koko ajan. Kalevalan avulla on mahdollista avata keskustelua myös elävän kulttuuriperinnön merkityksestä ja kulttuurisesta moninaisuudesta yhteiskunnassamme”, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala.
Kalevalan saamaan tunnukseen liittyy eurooppalaisille nuorille suunnattu Eeppinen kaleidoskooppi -hanke, jossa avataan suomalaista ja karjalaista kulttuuriperintöä ajankohtaisista näkökulmista. Hankkeen toteuttaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seura yhdessä Kalevalaseura-säätiön, Gallen-Kallelan Museon, Juminkeko-säätiön, Parppeinvaaran runokylän sekä laajan yhteistyöverkoston kanssa.
Tunnus myönnetty 67 kohteelle
Euroopan kulttuuriperintötunnus (European Heritage Label) on osa EU:n Luova Eurooppa -ohjelmaa. Tunnus on myönnetty vuodesta 2013 alkaen 67 kohteelle, vuoden 2024 nimitykset mukaan lukien. Kohteet liittyvät muun muassa rakennusperintöön, asiakirjoihin, kulttuuriympäristöön ja aineettomaan kulttuuriperintöön.
Tunnuksen on tarkoitus lisätä eurooppalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Suomesta tunnuksen on aiemmin saanut Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampus ja tasa-arvoinen koulutus vuonna 2022.
Euroopan kulttuuriperintötunnusta koordinoi Museovirasto, joka järjesti kaikille avoimen aiehaun kulttuuriperintötunnuksen saamiseksi alkuvuonna 2022. Valinnasta vastasivat Museovirasto ja Euroopan kulttuuriperintötunnuksen ohjausryhmä, jossa on mukana edustajia valtionhallinnosta, kansalaisjärjestöistä ja kulttuuripolitiikan tutkimuksesta. Seuraava kansallinen hakukierros järjestetään touko-kesäkuussa 2024.
Lisätietoa
Uutinen uusista kohteista Euroopan komission sivuilla