Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäki Suomen ensimmäiseksi Euroopan kulttuuriperintötunnuksen hakijaksi
Opetus- ja kulttuuriministeriö on Museoviraston esityksestä valinnut Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen Suomen ensimmäiseksi Euroopan kulttuuriperintötunnuksen (European Heritage Label) hakijaksi. Jyväskylän yliopiston hakema kohde tuo esiin Suomen ja Euroopan koulujärjestelmän merkitystä tasa-arvoisen ja demokraattisen yhteiskunnan perustana.
Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäki on suojeltu, valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jossa on rakennuksia 1800-luvun lopulta nykypäivään. Alueen arkkitehteina ovat olleet mm. Constantin Kiseleff, Alvar Aalto, Arto Sipinen sekä Lahdelma & Mahlamäki Oy. Tässä miljöössä on luotu maailmanlaajuisesti tunnustetun koulujärjestelmän perusta, sillä sinne perustettiin vuonna 1863 Suomen ensimmäinen opettajaseminaari. Opettajaseminaari on kansakoulunopettajien koulutuksesta Suomessa käytetty nimitys.
Seminaarin seuraajat korkeakoulu ja yliopisto ovat jatkaneet seminaarin luomaa linjaa. Ne ovat vaikuttaneet merkittävästi kasvatusalan eurooppalaiseen opetus- ja tutkimustraditioon sekä Euroopan yhdentymiseen tekemällä monipuolista kansainvälistä yhteistyötä koulutuksen ja alan tutkimuksen edistämiseksi.
– Olemme iloisia voidessamme esittää näin vahvasti suomalaista koulutusjärjestelmää edustavan esimerkin Euroopan kulttuuriperintötunnuksen hakijaksi. Seminaarinmäellä voidaan näin edistää laajemmin ymmärrystämme koulujärjestelmän merkityksestä tasa-arvoisen ja demokraattisen yhteiskunnan perustana, iloitsee tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.
Seminaarinmäelle tunnusta hakevat Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskus/tiedemuseo, Historian ja etnologian laitos, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Opettajankoulutuslaitos sekä Jyväskylän kesäyliopiston Lasten ja nuorten yliopisto.
Kulttuuriperintötunnuksen hakijaksi olivat Suomesta ehdolla myös Kalevalan ylirajainen perintö, Malmin lentoasema, Minna Canthin perintö: tasa-arvo sekä Vanha Raahe.
Tunnuksia myönnetään merkittäville kulttuuriperintökohteille
Suomalaisilla kulttuuriperintötoimijoilla on ensi keväänä ensi kertaa mahdollisuus hakea Euroopan kulttuuriperintötunnusta. Euroopan komissio on myöntänyt tunnuksia vuodesta 2014 yhteensä 48 kohteelle, jotka liittyvät mm. rakennusperintöön, asiakirjoihin, kulttuuriympäristöön ja aineettomaan kulttuuriperintöön. Tunnus voidaan myöntää EU:ssa sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa. Lisäksi kohteita on kehitettävä pedagogisen hankkeen kautta.
Tunnuksen on tarkoitus lisätä Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Suomi liittyi mukaan Euroopan unionin alaiseen toimeen loppuvuonna 2018. Museovirasto koordinoi sen toimeenpanoa.
Museovirasto järjesti kaikille avoimen aiehaun kulttuuriperintötunnuksen saamiseksi 14.7.– 10.8.2021. Museovirasto vastaanotti määräaikaan mennessä viisi hakemusta. Valinnasta vastasivat Museovirasto ja Euroopan kulttuuriperintötunnuksen ohjausryhmä, jossa on mukana edustajia valtionhallinnosta, kansalaisjärjestöistä sekä kulttuuripolitiikan tutkimuksesta. Hakemus lähetetään Euroopan komissiolle maaliskuussa 2021, ja tuloksia odotetaan alkuvuonna 2022. Seuraava haku on keväällä 2023.
Lisätietoja
Leena Marsio, erikoisasiantuntija, Museovirasto
leena.marsio@museovirasto.fi, p 029533 6017
Pirjo Vuorinen, museotoimintojen päällikkö, Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskus/tiedemuseo
pirjo.vuorinen@jyu.fi, p. 040 550 6099
Mirva Mattila, kulttuuriasiainneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö
mirva.mattila@minedu.fi, p. 0295330269
Lisätietoja Euroopan kulttuuriperintötunnuksesta
Euroopan komission sivut ja kulttuuriperintötunnuksen saaneet kohteet