Saimaa kuvattuna laiturissa etuviistosta. Aluksen keulassa on kullan sävyinen hienopiirteinen koristekuvi, jonka kärjessä on Suomen vaakuna.. Kuvaaja: Jussi Kirmanen, Riihisaari - Savonlinnan museo
S/s Saimaa Riihisaaren laiturissa. Kuva: Jussi Kirmanen, Riihisaari – Savonlinnan museo

Höyrylaiva s/s Saimaa Suomen merimuseon kokoelmiin

,

130 vuotta yhtäjaksoisesti Suomen valtion omistuksessa purjehtineen väyläalus s/s Saimaan hallinta siirtyi vuoden 2023 alusta Väylävirastolta Museovirastolle. Kulttuurihistoriallisesti arvokas alus liitettiin Suomen kansallismuseoon kuuluvan Suomen merimuseon hoitamaan kansallisen merenkulun kokoelmaan. Aluksen kotipaikkana säilyy Savonlinna. Liikkuvana säilynyt s/s Saimaa osallistuu 7. heinäkuuta Mikkelissä järjestettävään Saimaan höyrylaivaregattaan ja kiinnittyy sen jälkeen Savonlinnassa Riihisaaren museon museoaluslaituriin, jossa se on yleisön nähtävillä kesäisin.

S/s Saimaa on rakennettu Turussa Crichton Vulcanin telakalla vuonna 1893. Se toimi Saimaan vesistön alueen laivaväylien hoitotehtävissä 1980-luvulle saakka ja sen jälkeen muun muassa valtion edustuskäytössä. Aluksella on ollut erityisiä tehtäviä talvi- ja jatkosotien aikana, ja sen kyydissä on matkannut niin Venäjän tsaariperheen jäseniä kuin Suomen presidenttejä.

Aluksen sisätilassa on viininpunaiset samettipäällystenen isuin, joka kiertää seinää. Ikkunoissa on vaaleankeltaiset verhot. Peräseinällä on Sauli Niinistön virallinen tasavallan presidentin muotokuva.
Valtiollinen tunnelma on edelleen läsnä Saimaan sisätiloissa. Kuva: Jussi Kirmanen, Riihisaari - Savonlinnan museo

S/s Saimaa edustaa jo 1600-luvulla syntyneiden valtion merenkulun tukitoimintojen historiaa ja myös Suomen valtiollista historiaa. Aluksen kulttuurihistoriallinen lähde- ja dokumenttiarvo on huomattava, johtuen sen merkittävän pitkästä historiasta yhden omistajan hallussa. Jo 1980-luvun lopulla Aatos Erkon johdolla työskennellyt Laivamuseotoimikunta määritteli mietinnössään s/s Saimaan merenkulun historian kannalta kansallisesti arvokkaaksi alukseksi.

Vuodesta 2010 alkaen s/s Saimaata hallinnoi museoaluksena Liikennevirasto, sittemmin Väylävirasto. Nyt tapahtunut hallinnansiirto Museovirastolle perustui liikenne- ja viestintäministeriön selvitykseen liikenne- ja viestintäalan museotoiminnan järjestämisestä vuodelta 2020. Tästä eteenpäin Suomen merimuseo vastaa aluksen hoidosta ja restauroinnista sille osoitetulla vuotuisella määrärahalla.

Alus ajaa järvellä kohti taustalla näkyvää Savonlinnan kaupunkia ja Olavinlinnaa.
S/s Saimaa on nähtävillä Riihisaaressa Olavinlinnan kupeessa. Kuva: Jussi Kirmanen, Riihisaari - Savonlinnan museo

Alkuperäisen höyrykoneen voimalla toimiva Saimaa on pidetty liikkuvana, jotta sen kunto säilyisi hyvänä, ja sama periaate jatkuu edelleen. Miehityksestä vastaa ostopalveluna Meritaito. Vuoden 2023 purjehduskaudelle on suunniteltu noin 20 ajopäivää, ja liikkuvan aluksen ylläpidossa yksi tavoitteista on myös höyrylaivojen käyttöön liittyvien taitojen ylläpito ja siirtäminen uusille sukupolville. Yleisölle ei voida järjestää liikennöintiä, mutta Suomen kansallismuseo on tehnyt sopimuksen Savonlinnan kaupungin kanssa siitä, että kansallisaarteeseen voi jatkossa tutustua kesäisin Riihisaaren museon museoaluslaiturissa, Olavinlinnan naapurissa.

S/s Saimaa on mukana Saimaan höyrylaivaregatassa Mikkelissä 7.7.2023, ja sen jälkeen se kiinnittyy Savonlinnan museon Riihisaaren laituriin. Museossa on 10.9.2023 saakka esillä aluksen historiaa esittelevä näyttely Luotsilaiva Saimaa 130-vuotta. Riihisaaressa ovat nähtävänä myös s/s Salama, s/s Savonlinna ja s/s Mikko. Suomen merimuseon museoalukset jäänmurtaja Tarmo ja majakkalaiva Kemi ovat puolestaan kesäisin nähtävänä Kotkassa, Merikeskus Vellamon laiturissa.

Lisää kuvia kuvapankissa