Hästö Busön hylyn turvaksi perustetaan suoja-alue – sukeltaa saa jatkossa vain Museoviraston luvalla

Hylky sijaitsee Raseporissa, Hästö Busö -saaresta noin 3 kilometriä lounaaseen noin 30 metrin syvyydessä. Hylky on muinaisjäännösrekisterissä nimellä Hästö Busö lounaispuoli ja numerolla 1000045984. Suoja-alue on pyöreä, halkaisijaltaan 800 metrin alue, jonka keskipisteenä hylky on.

Suoja-alueella sukeltamiseen tarvitaan 13.12.2022 lähtien Museoviraston myöntämä lupa. Hylky ei ole virkistyssukelluskohde, vaan hylyllä sukelletaan vain suojelu-, seuranta- ja tutkimustarkoituksessa. Suoja-alueella ei saa ankkuroitua, kalastaa sellaisilla menetelmillä, jotka voivat vahingoittaa hylkyä, eikä rakentaa tai muuttaa meren pohjaa muulla tavoin. Suoja-alueen läpi saa kuitenkin ajaa veneellä.

Poikkeuksellinen suojelutoimi

Muinaismuistolaki suojaa sekä maanpäällisiä että vedenalaisia muinaisjäännöksiä. Vanhat laivanhylyt on rauhoitettu iän perusteella. Hylky tai hylyn osa, jonka voidaan olettaa uponneen yli 100 vuotta sitten, rinnastetaan kiinteään muinaisjäännökseen.

Muinaismuistolain mukaisen suoja-alueen vahvistaminen on Suomessa poikkeuksellinen suojelutoimi. Aiemmin vain viisi hylkyä on suojeltu samalla menettelyllä:

• 1790 uponnut sotalaiva St.Nikolai Kotkan edustalla
• 1700-luvulla uponnut Borstö 1 -hylyksi kutsuttu kauppalaiva Saaristomerellä Paraisilla Borstön eteläpuolella
• 1771 uponnut kauppalaiva Vrouw Maria Saaristomerellä Paraisilla Jurmosta kaakkoon
• 1500–1600-lukujen vaihteen identifioimaton kauppalaiva Saaristomerellä Paraisilla Utöstä pohjoiseen olevan Gråharunan saaren luona
• 1715 uponnut hollantilainen Huis te Warmelo -sotalaivan hylky Porvoon edustalla avomerellä Kalbådagrundin majakasta länteen.

Suoja-alueiden avulla pyritään turvaamaan eri-ikäisten ja erityyppisten tutkimukselle merkittävien kohteiden säilymistä siten, että ne kuvastavat Itämeren merellisen historian vaiheita monipuolisesti. Suoja-alueen rajojen vahvistaminen korostaa hylyn merkittävyyttä ja auttaa tiedostamaan hylyn suojelutarpeen myös kalastamisen ja vesirakentamisen yhteydessä. Hylkyjen suoja-alueita valvoo Rajavartiolaitos ja Suomenlahdella Suomenlahden merivartiosto.

Sukeltaja valmistelee esinenostoja Museoviraston organisoimalla tarkastuskäynnillä. Kuva Stig Gustavsson.

Hylyistä nostettu esineitä luvatta

Hylkysukeltaminen on Suomessa vapaata, ja myös muinaismuistolailla rauhoitettuja hylkyjä saa sukeltaa katsomaan tarvitsematta pyytää lupaa tai edes ilmoittaa viranomaisille. Monet sukeltajaryhmät tuottavat vapaaehtoisesti tietoa ja kuva-aineistoa hylyistä kunnioittaen hylkyjä merkittävänä kulttuuriperintönä. Tällaiset sukeltajat ovat tärkeitä yhteistyötahoja Museovirastolle.

Osa sukeltajista kuitenkin nostaa virkistyssukellusten yhteydessä hylyistä esineitä – osin tietoisesti, osin ajattelemattomuuttaan. Hästön Busön kaltainen hylky, joka sisältää runsaasti esineistöä, houkuttaa luvattomiin esinenostoihin. Museovirasto on saanut lukuisia kertoja hylkysukeltajilta tietoa siitä, että muinaismuistolain rauhoittamista hylyistä, myös Hästö Busön hylystä, on kadonnut esineitä. Museovirasto on tehnyt tapauksista tutkintapyyntöjä poliisille. Sekä Suomessa että Ruotsissa on epäilyjä siitä, että historiallisista hylyistä luvatta anastettuja esineitä päätyy myös kansainvälisille antiikkiesineiden markkinoille.

Luvattomat esinenostot ja hylyn rungon vahingoittaminen heikentävät hylyn tutkimusmahdollisuuksia ja vahingoittavat tutkimuskokonaisuutta. On lainvastaista vahingoittaa rauhoitettua hylkyä ja anastaa sieltä esineitä. Muinaisjäännöksiä ei saa ilman muinaismuistolain perusteella annettua lupaa kaivaa, peittää, muuttaa, vahingoittaa tai poistaa eikä niihin tule muulla tavalla kajota. Muinaismuistolain rikkomisesta rangaistuksena on sakkoja tai vakavissa tapauksissa jopa vankeutta. Anastetut esineet on luovutettava valtiolle, jolle ne muinaismuistolain mukaan jo kuuluvat.

Hylyssä paljon tutkittavaa

Hästö Busön hylky on puinen tasasaumaiseksi rakennettu purjelaiva. Hylyn pituus on noin 27 metriä ja leveys noin 8 metriä. Hylky on hyvin säilynyt, ja laivan runko on pysynyt ehjänä.

Toistaiseksi ei ole varmaa tietoa siitä, missä laiva oli rakennettu, minkä maan lipun alla se purjehti ja mihin se oli matkalla. Ei ole myöskään tietoa siitä, mikä aiheutti laivan haaksirikon tai mitä miehistölle tapahtui. Laivan lastin sisältö ja laivan rakenne tunnetaan vain osittain.

Hylyn rungon muoto viittaa siihen, että laiva oli rakennettu 1700-luvun jälkipuolella. Hylyssä olevan esineistön perusteella voidaan olettaa, että laivan haaksirikko liittyy Napoleonin sotien (1803–1815) aikaan.

Hylyssä on poikkeuksellisen paljon tutkimuspotentiaalia. Vasta kun fyysistä jäännöstä on tutkittu tarkemmin, on parhaat edellytykset yrittää selvittää laivaan liittyviä arkistolähteitä, saada selville laivan tarina ja rooli Itämeren historian, merenkulun ja kaupan kokonaisuudessa. Tutkimus mahdollistaa hylyn sisältämän aineiston saattamisen myös kansainvälisen tutkimuksen ulottuville ja käyttöön.

Merenkulku ja siten myös vedenalainen kulttuuriperintö ja sen tutkimus ovat luonteeltaan kansainvälistä. Hästö Busön hylky on eurooppalaista vedenalaista kulttuuriperintöä, johon esimerkiksi lastitavaroiden kautta useilla mailla on historiallinen ja kulttuurinen yhteys. Hylkyjä poikkeuksellisen hyvin säilyttävän pohjoisen Itämeren maana Suomen on tärkeää tunnistaa aluevesillään olevat kansainvälisesti merkittävät ja tutkimukselle arvokkaat kohteet ja vahvistaa niiden suojelua.

Lisätietoja

Intendentti Maija Matikka, Museovirasto, maija.matikka@museovirasto.fi, p. 0295 33 6284

Intendentti Päivi Pihlanjärvi, Museovirasto, paivi.pihlanjarvi@museovirasto.fi, p. 0295 33 6209

Suojelualuepäätös (pdf)

Hästö Busön hylky muinaisjäännösrekisterissä

Vedenalainen kulttuuriperintö ja hylkyjen suojelu

Pekka Tuurin kuvia Hästö Busön hylystä. Kuvia saa käyttää suojelualueesta tiedottamiseen. Muu käyttö sopimuksen mukaan. Ota yhteyttä: viestinta@museovirasto.fi