Haku Elävän perinnön kansalliseen luetteloon avattu
Museovirasto avasi haun Elävän perinnön kansalliseen luetteloon nyt kolmatta kertaa; edelliset haut olivat vuosina 2017 ja 2020. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää uusia kohteita kansalliseen luetteloon määräajoin. Luetteloa kerätään osana Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimusta. Tällä hetkellä luettelossa on 64 kohdetta Suomesta. Haku on avoinna erilaisille yhteisöille ja yhdistyksille 15.3.2023 saakka.
Museovirasto vastaa elävän perinnön luetteloinnista osana Unescon yleissopimusta aineettoman kulttuuriperinnön suojelemista. Kansallisesta luettelosta on valittu kansainväliseen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon Suomen kohteet saunaperinne, kaustislainen viulunsoittoperinne ja pohjoismainen limisaumaveneperinne.
Kansallisen luettelon kohteista päättää opetus- ja kulttuuriministeriö Museoviraston ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän esityksestä. Myös muilla elävän perinnön aloilla toimivilla asiantuntijatahoilla on mahdollisuus kommentoida sähköisesti kansalliseen luetteloon tehtäviä hakemuksia.
Mukaan toivotaan monenlaisia perinteitä
Kansallinen luettelo esittelee perinteitä eri puolilta maata, myös eri kulttuurisilta ryhmiltä.
”Näitä toivomme lisääkin. Kannustamme myös yhteisöjä ja yhdistyksiä hakemaan niin vanhempia kuin uudempia perinteitä kansalliseen luetteloon. Hakemuksissa on tärkeää, että ne nousevat perinneyhteisöjen omasta työstä ja aktiivisuudesta. Luettelointi on samalla avain sen pohdintaan, mitä ja millaista perinnettä haluamme vaalia ja viedä eteenpäin”, sanoo Museoviraston erityisasiantuntija Leena Marsio.
Valinta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon on tunnustus perinteiden parissa toimiville yhteisöille. Luettelo tuo vahvempaa näkyvyyttä perinteille ja vie syvemmälle elävän perinnön suojelun prosessia.
Kansallisen luettelon taustalla laajempi wikiluettelo
Kansallisen luettelon hakemukset toivotaan toimitettavan hyvissä ajoin. Uusia tahoja kannustetaan mukaan esittämään kohteita kansalliseen luetteloon. Myös Elävän perinnön wikiluettelossa jo olevia kohteita kannustetaan mukaan esittämään kohteita kansalliseen luetteloon.
Kansallisen luettelon taustalla on Elävän perinnön wikiluettelo, johon on jatkuva haku. Wikiluetteloa on kerätty Suomessa vuodesta 2016. Luettelossa on mukana jo 210 artikkelia yli 250 toimijataholta viidellä eri kielellä. Elävän perinnön wikiluettelo tekee aineetonta kulttuuriperintöä näkyväksi.
Koko kansan perinteitä ja tuntemattomampaa elävää perintöä
Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt Elävän perinnön kansalliseen luetteloon yhteensä 64 kohdetta vuosina 2017 ja 2020. Edustettuna ovat monipuolisesti elävän perinnön alat: suullista perinnettä, käsityötaitoja, esittävää taidetta, juhlaperinteitä sekä luontoon liittyvää tietotaitoa on nimetty luetteloon kaikista maakunnista. Mukana on koko kansan perinteitä, kuten lavatanssit, iltasatu ja joulurauhan julistus Turussa, mutta myös vähemmän tunnettuja perinteitä kuten Puruveden talvinuottaus ja Korsnäsin paidan valmistus.
Kansallisesta luettelosta on mahdollista myöhemmin hakea Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin. Suomen kohteet Unescon luetteloissa ovat saunomisperinne Suomessa (nimetty 2020), kaustislainen viulunsoittoperinne (2021) ja pohjoismainen limisaumaveneperinne (2021). Vireillä on myös monikansallinen hakemus käsin valmistettuun lasiin liittyvä tieto, taito ja tekniikat, johon päätöstä odotetaan joulukuussa 2023.
Euroopan kulttuuriympäristöpäivien vuoden 2023 teema on elävä perintö. Samalla juhlistetaan 20-vuotiasta Unescon sopimusta ja Suomen 10-vuotista taivalta aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen jäsenmaana.