Gråharunan hylky kertoo 1500-luvun kaupasta
Gråharunan suojellulla hylyllä tehtiin meriarkeologinen tutkimus 10.–17.5.2023 yhteistyössä Museoviraston, Helsingin yliopiston sekä Nordic Maritime Group oy:n kesken. Hylystä nostetut upokkaat kertovat mm. 1500-luvun kauppayhteyksistä.
Gråharunan hylky on muinaisjäännös, joka on ajoitettu 1500-luvun lopulle. Se makaa 34 metrin syvyydessä Utön pohjoispuolella ikivanhan purjehdusväylän varrella. Hylky löytyi puolustusvoimien harjoitussukellusten yhteydessä vuonna 1998, jolloin siitä nostettiin muutamia esineitä, jotka ovat näytteillä Suomen Merimuseossa Kotkassa. Museovirasto ei ole juuri käynyt hylyllä 2000-luvun alun jälkeen, jolloin se asetettiin sukellus- ja ankkurointikieltoon odottamaan tutkimusta. Näin ollen hylystä ei ollut olemassa juurikaan tietoa ajoituksen sekä alustavan kartoituksen lisäksi, jota erityisesti sukellusseura Kupla ry tuotti vuosina 2000–2003.
Viikon aikana hylyllä tehtiin dokumentointikuvausta vedenalaisella robottikameralla sekä sukeltamalla. Yhteensä hylyllä sukellettiin lähes 15 tuntia ja koottiin kuvamateriaalia, jonka pohjalta hylyltä luotiin yksityiskohtainen kolmiulotteinen malli. Mallin avulla on mahdollista tutkia hylyn rakenteita ja kuntoa pitkäjänteisesti. Ensimmäistä kertaa sitten hylyn löytymisen siitä on olemassa kokonaisvaltainen kuva. Yhdellä sukellusparilla oli käytössään rebreather-sukelluslaite, joka mahdollistaa pitemmän sukellusajan sekä lyhyemmän pinta-ajan eri sukellusten välillä. Ilman tätä tekniikkaa kohteella ei olisi voitu tehdä pitkiä sukelluksia lyhyessä ajassa.
Upokkaat kertovat 1500-luvun kaupasta ja metallintyöstöstä
Hylyllä tehtiin myös rajattu kajoava tutkimus peräosaan, josta nostettiin kokoelma keraamisia upokkaita. Upokkaat ovat olleet pakattuna tynnyrissä, jonka merkitty kansi nostettiin samalla kertaa. Kanteen on merkitty muun muassa kauppiaan sekä tynnyrin tehneen käsityöläisen puumerkit. Upokkaat ovat peräisin Hessenin alueelta keskisestä Saksasta ja ne olivat aikansa kehittyneintä tekniikkaa. Upokkaita käyttivät metallien sulattamiseen niin kulta- ja hopeasepät, kuin esimerkiksi musketin kuulia valmistavat sepät tai lyijyn muuttamiseen kullaksi pyrkivät alkemistit. Hessen upokkaat tunnettiin ylivoimaisen kestävyytensä ansiosta.
Gråharunan hylyllä olleessa tynnyrissä upokkaita oli yhteensä 148. Se on suurin Itämereltä löytynyt kokoelma 1500-luvun upokkaita. Kokoelman avulla voidaan nyt tutkia mm. metallinvalamisen kehittymistä, 1500-luvun mittayksiköitä, upokkaiden kauppaa ja arvoa tai pakkaustapoja. Lisäksi on mahdollista tutkia luonnontieteellisin keinoin keraamisen teknologian kehittymistä analysoimalla näytteitä itse upokkaista. Tynnyrinkannen merkintöjen perusteella voidaan tutkia kauppayhteyksiä Euroopasta Itämeren pohjoisosiin.
Levottomia aikoja ja meriä
1500-luvun loppu oli suurelta osin epävakaata aikaa Ruotsi-Suomen valtakunnassa sekä Itämeren pohjoisosissa ylipäänsä. Ruotsin ja Venäjän välillä riehui 25-vuotinen sota, jonka myötä Ruotsin armeija oli lähes pysyvästi sijoitettuna Suomeen. Kauppaa hankaloittivat saarrot sekä yleiset kauppalaivojen haltuunotot.
Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Gråharunan hylyn kohtaloksi on päätynyt jokin luonnollinen olosuhde, mahdollisesti myrsky tai kova tuuli, jonka takia se on uponnut lasteineen aivan turvasataman läheisyyteen, kun Utö oli näköpiirissä.
Aluksen muuta lastia ovat esimerkiksi suuri määrä keraamisia keittoastioita Hollannista sekä saksalainen ikkunalasi, mutta suuri osa lastista on vielä tutkimatta. Myös kauppalaivan rakenne ja kansallisuus vaativat lisäselvityksiä. Hylky on todellinen varhaismodernin ajan kaupan tutkimuksen aarreaitta.
