Muu kansainvälinen toiminta

Kulttuuriperinnön vaalimisen eurooppalaiset standardit

Yhteisen eurooppalaisen kulttuuriperinnön säilyttäminen tuleville sukupolville on tärkeää.  Euroopan sisällä on hyvä olla yhteiset menettelytavat ja normit tähän työhön. Standardien avulla on helpompaa vaihtaa palveluita ja kokemuksia, verrata tuloksia ja antaa raja-arvoja kulttuuriperinnön säilyttämisen saralla.

Kulttuuriperintöalalla toimii monen eri alan ammattilaisia, asiantuntijoita ja maallikoita, viranomaisia ja yhdistyksiä. Yhteisillä määritelmillä ja käytännöillä työ helpottuu ja puhumme paremmin yhteistä kieltä. Standardit ovat yhteinen ratkaisu usein toistuviin kysymyksiin ja haasteisiin. Museovirasto toimii aktiivisesti standardien valmistelussa Euroopan tasolla ja Suomessa seurantaryhmän puheenjohtajana ja levittää tietoa standardeista alan toimijoille yhdessä muiden kanssa.

2002 CEN (Comité Européen de Normalisation) käynnisti standardisoimiskomitean ”Conservation of cultural property” ”Conservation of cultural property” CEN/TC 346, suomeksi Kulttuuriperinnön vaaliminen. Komitean tavoitteena on työstää eurooppalaisia standardeja ja ohjenuoria aineellisen kulttuuriperinnön vaalimiseen. Se on tärkeätä tiedonvälityksen ja –vaihdon kannalta, luonnontieteellisten tutkimusten tulosten vertailussa ja arkisen museo-, konservointi- ja restaurointityön avuksi. Aineellinen kulttuuriperintö pitää sisällään mm. kulttuuriympäristöt, rakennukset ja julkiset museokokoelmat. Standardityö ei sisällä sertifiointia. Standardeja laaditaan mm seuraavista aiheista: konservointialan yleiset termit ja prosessit, historiallisten rakennusten energiatehokkuus, kokoelmien säilytys, pakkaus ja kuljetus.

Kotimaisen seurantaryhmän SR 216 (2013-) tehtävänä on toimia kulttuuriperinnön vaalimiseen liittyvän standardisoinnin kansallisena asiantuntijaelimenä. SR 216 seuraa ja vaikuttaa toimialansa eurooppalaiseen standardisointiin, ottaa kantaa standardiehdotuksiin ja päättää kääntämisestä. Seurantaryhmän toimiala on sama kuin komitean CEN/TC 346 Conservation of cultural heritage. Standardityö on kaikille avointa.

Kotimaisessa seurantaryhmässä on mukana Museovirasto, Kansallisgalleria, Kansallisarkisto, Alvar Aalto-säätiö, Pohjoismainen konservaattoriliitto, ICOM Suomen komitea, ICOMOS Suomen osasto, Konservointi T.Sonninen Oy ja Suomen Standardisoimisliitto SFS ry.

Vedenalainen kulttuuriperintö ja kansainvälinen yhteistyö

Vedenalaista kulttuuriperintöä pyritään suojelemaan kansallisen lainsäädännön lisäksi kansainvälisten sopimusten, ohjeistuksien ja julistusten avulla.

Kansainvälinen yhteistyö, tutkimus ja koulutus edesauttavat suojelun onnistumista. Museovirasto on mukana useassa EU-rahoitteisessa projektissa.

Museovirasto osallistuu Itämeren alueen yhteistyöhön, jossa kehitetään keinoja vedenalaisen kulttuuriperinnön suojeluun.

ICOMOSin (International Council of Monuments and Sites) julistuksessa vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelusta ja hoidosta linjataan arkeologisesti ja tutkimuksellisesti hyväksyttäviä vedenalaista kulttuuriperintöä koskevia toimintatapoja. Siihen kuuluu asiantuntijaelin The ICOMOS International Committee on the Underwater Cultural Heritage (ICUCH), jossa Suomella on edustus.

Unescon yleiskokous hyväksyi vuonna 2001 vedenalaista kulttuuriperintöä koskevan sopimuksen. Sopimuksen ratifiointi on Suomessa vielä työn alla. Lue täältä lisää sopimuksesta.