Muinaismuistolain uudistaminen
Muinaismuistolain uudistamista on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa työryhmässä ja seurantaryhmässä. Työ- ja seurantaryhmän toimikausi alkoi 6.11.2020 ja se päättyi 30.6.2023. Työryhmän tehtävänä oli vuorovaikutuksessa seurantaryhmän kanssa valmistella ehdotus muinaismuistolain kokonaisuudistukseksi.
Muinaismuistolaki on ollut lähes sellaisenaan voimassa 60 vuotta. Lain voimaantulon jälkeen yhteiskunnassa on tapahtunut suuria rakenteellisia muutoksia. Lisäksi ympäristönkäyttöä, viranomaistoimintaa ja hallintomenettelyjä koskevaa sääntelyä on uudistettu merkittävästi.
Uudistamistyön yhteydessä on arvioitu ja määritelty muinaismuistojen suojeluun, tutkimiseen ja tiedonsaantiin liittyvät tavoitteet. Siinä on selkeytetty myös kiinteisiin muinaisjäännöksiin, irtaimiin muinaisesineisiin sekä muuhun arkeologiseen kulttuuriperintöön liittyviä määritelmiä ja niiden oikeusvaikutuksia. Tämän ohella on arvioitu kokonaisuutena rajapinnat muuhun lainsäädäntöön. Lisäksi on saatettu ajan tasalle lain toimeenpanoon liittyvät menettelyt ja viranomaisten työnjako sekä säädetty niistä nykyistä täsmällisemmin.
Uudistustyössä on otettu huomioon saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallinnon toteutuminen sekä saamelaisten oikeudet alkuperäiskansana. Tämän vuoksi uudistamistyön aikana on laadittu erillisselvitys saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallinnon ja alkuperäiskansaoikeuksien toteutumisesta muinaisjäännösten suojelussa.
Muinaismuistolain uudistamiseen liittyvät keskustelutilaisuudet järjestettiin Helsingissä Suomen kansallismuseossa 15.6.2022 ja Tieteiden talolla 14.12.2022. Tilaisuudet suoratoistettiin verkossa.
Museovirastolla oli uudistamishankkeessa edustajat työ- ja seurantaryhmässä sekä sihteeristössä.
Ajantasaista tietoa hankkeesta saa opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivulta Muinaismuistolain uudistaminen.