Ohjeet

Ohjeita yhteisöjen kulttuuriperintötoimintaan liittyvien hankkeiden hakijoille

Avustuksen tarkoitus
Yhteisöjen kulttuuriperintötoimintaan liittyvillä avustuksilla vahvistetaan yhteisöjen osallisuutta kulttuuriperintöön. Avustettavat hankkeet voivat sisältää kulttuuriperintöön liittyvän tiedon tallennusta, dokumentointia ja tiedon välittämistä sekä toimenpiteitä, joilla lisätään yhteisöjen osallistumismahdollisuuksia ja kulttuuriperinnön elinvoimaisuutta. Museovirasto painottaa hankkeita, jotka sisältävät yhteisöjen osallistumista toimintaan, hankkeen tulosten monipuolista levittämistä sekä uudenlaisia yhteistyömuotoja.

Mihin tarkoitukseen avustusta voi hakea?
Avustusta myönnetään ensisijaisesti seuraaviin hankkeisiin:

  • Kulttuuriperintöön liittyvän tiedon tallennus, dokumentointi ja tiedon välittäminen
  • Aineistojen esille saattaminen: julkaisut, verkkojulkaisut, verkkoaineistot, näyttelyt, muut julkaisut (liikkuvan kuvan ja musiikin tallenteet jne.)
  • Kulttuuriperintötoimintaan liittyvät hankkeet, jotka lisäävät yhteisöjen osallisuutta kulttuuriperintöön ja tukevat sen elinvoimaisuutta

Mihin tarkoitukseen avustusta ei myönnetä?

  • Toiminta-avustuksina, esim. vakinaisen henkilökunnan palkkamenoihin tai kiinteistömenoihin (kuten lämpö-, sähkö- ja vesikustannukset)
  • Talkootyön laskennallisiin kustannuksiin
  • Laite- tai ohjelmistohankintoihin
  • Museotoimintaan
  • Korjaushankkeisiin
  • Avustusta ei myönnetä kansalliseksi rahoitusosuudeksi EU-hankkeisiin.

Avustuksella toteutettavat verkkopalvelut
Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019) velvoittaa julkista sektoria ja osaa yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioista noudattamaan saavutettavuusvaatimuksia. Avustuksella toteutettavien verkkopalveluiden (esim. verkkosivustot ja mobiilisovellukset) tulee täyttää digipalvelulain keskeiset vaatimukset. Lue lisää vaatimuksista

Avustusta voidaan myöntää kansalaisjärjestöille ja muille oikeustoimikelpoisille yhteisöille.

Kuka ei voi hakea avustusta?
Avustusta ei myönnetä kunnille tai apurahana yksityishenkilöille.

Avustusta voi hakea vain Museoviraston ilmoittamana hakuaikana. Hakuilmoitus julkaistaan Museoviraston verkkosivuilla. Avustushakemuksen tulee olla perillä Museoviraston ilmoittamaan määräaikaan mennessä, myöhässä saapuneita hakemuksia ei oteta huomioon.

Haku asiointipalvelussa
Avustukset haetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionavustusten asiointipalvelussa.

Asiointipalveluun kirjaudutaan Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-tunnistuksen kautta henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionavustusten asiointipalvelun Suomi.fi-valtuusroolit ovat:

Valtionavustusten hakemisen valmistelu (organisaatio)
Tällä valtuudella valtuutettu voi valtuuttajan puolesta valmistella valtionavustusten hakemista ja avustuksiin liittyviä toimenpiteitä.

Valtionavustusten hakeminen (organisaatio)
Tällä valtuudella valtuutettu voi valtuuttajan puolesta valmistella valtionavustusten hakemista ja avustuksiin liittyviä toimenpiteitä, toimittaa ne käsiteltäväksi sekä peruuttaa hakemuksen.

Valtionavustusten hakeminen ja tietojen hallinnointi (organisaatio)
Tällä valtuudella valtuutettu voi valtuuttajan puolesta valmistella valtionavustusten hakemista ja avustuksiin liittyviä toimenpiteitä, toimittaa ne käsiteltäväksi sekä peruuttaa hakemuksen ja hallinnoida valtuuttajaan liittyviä tietoja.

Valitse kirjautumissivulla olevasta alasvetovalikosta virastoksi "MV". Klikkaa sen jälkeen Yhteisön puolesta asiointi-kuvaketta.

Kirjaudu asiointipalveluun: Yhteisöhakijoiden kirjautuminen asiointipalveluun

Ohjeita verkkoasiointiin

Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeessa pyydetyt liitteet ja lähettää hakemuksen asiointipalvelun kautta Museovirastolle. Hakija saa avustuspäätöksen asiointipalveluun.

Hakija tekee tarvittaessa hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt asiointipalvelussa. Myös selvitys avustuksen käytöstä tehdään asiointipalvelussa.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 1 §:n julkisuusperiaatteen mukaan viranomaisten asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia. Museovirastoon lähetetyt valtionavustuksiin liittyvät asiakirjat ovat laissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja. Myös asiointijärjestelmän kautta lähetetyt asiakirjat ovat julkisia, ellei niiden salassapidosta ole erikseen laissa säädetty.

Ethän lähetä asiointijärjestelmän kautta asiakirjoja, jotka sisältävät julkisuuslain nojalla salassa pidettävää tietoa (esim. henkilön terveystietoja). Järjestelmän kautta ei tule lähettää myöskään henkilöturvatunnuksia.

Vapaamuotoinen hakemus
Mikäli hakija ei voi hakea avustusta sähköisesti, vapaamuotoisen hakemuksen voi lähettää postitse tai tuoda Museovirastoon.

Vapaamuotoisen hakemuksen tulee sisältää:

  • Hakijan tiedot (yhteisön nimi ja Y-tunnus, osoite, tilinumero IBAN-muodossa, avustusasiaa hoitavan yhteyshenkilön nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite)
  • Suunnitelma, josta käyvät ilmi hankkeen tavoitteet, tavoitellut vaikutukset sekä se, miten kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan. Lisäksi suunnitelmasta tulee käydä ilmi hankkeen toimijat sekä milloin ja miten hanke toteutetaan.
  • Hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma
  • Haettava määrä euroina

Vapaamuotoiseen hakemukseen tulee liittää seuraavat pakolliset liitteet:

  • Yhteisön toimintakertomus tai muu vastaava selvitys edelliseltä toimikaudelta
  • Selvitys kaikista kolmen edellisen vuoden aikana valtiolta, kunnalta, seurakunnalta tai muulta julkisyhteisöltä saaduista avustuksista ja avustuslainoista, määristä ja käyttötarkoituksista
  • Hakijan tulee liittää hakemukseensa riittävä selvitys nimenkirjoitusoikeudesta. Oikeushenkilön (säätiö, yhdistys, yhtiö tms.) puolesta valtionavustushakemuksen voivat allekirjoittaa henkilöt, joilla on oikeushenkilön nimenkirjoitusoikeus. Selvitykseksi hyväksytään enintään kolme kuukautta vanha ote yhdistys-, säätiö- tai kaupparekisteristä.

Postitse lähetetyn tai Museovirastoon toimitetun hakemuksen tulee olla perillä Museoviraston kirjaamossa haun viimeisenä päivänä klo 15.00 mennessä. Museoviraston postiosoite on Museovirasto, PL 913, 00101 Helsinki ja käyntiosoite Sturenkatu 2a, Helsinki.

Jos vapaamuotoinen hakemus halutaan toimittaa sähköisesti, se tulee lähettää osoitteeseen kirjaamo@museovirasto.fi haun viimeiseen päivään klo 15.00 mennessä.

Tuen suuruus harkitaan tapauskohtaisesti. Avustukset on tarkoitettu osarahoitukseksi hankkeen kokonaiskustannuksista. Avustuksen osuus voi olla korkeintaan 80 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Rahoitussuunnitelmassa tulee eritellä hakijan omarahoitus tai muu ulkopuolinen rahoitus, jonka tulee olla vähintään 20 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Hankkeen muu rahoitus ei voi olla valtion rahoitusta.

Omarahoitukseen tai muuhun rahoitukseen voi sisältyä hankkeesta syntyviä suoria, kirjanpidossa todentuvia kuluja kuten hanketta varten palkatun henkilöstön palkkakustannuksia tai hankintoja. Omarahoitus tai muu rahoitus ei voi sisältää vakinaisen henkilökunnan palkkakustannuksia eikä talkoo- tai vapaaehtoistyön laskennallisia kustannuksia. Hallinnollisia kustannuksia ei hyväksytä rahoitussuunnitelmaan.

Avustushakemusten käsittely
Valtionavustusten myöntöharkinta perustuu valtionavustuslakiin, mahdolliseen erityislakiin, valtion talousarvion määrärahoja koskeviin momenttikohtaisiin perusteluihin ja hakuilmoituksessa ilmoitettuihin avustuksen myöntämisen välttämättömiin edellytyksiin ja avustuslajikohtaisiin myöntökriteereihin.

Hakemukset käsitellään Museovirastossa. Käsittelyaika kattaa ajan asian vireille tulosta sen ratkaisuun. Hakemus tulee vireille sen saavuttua Museoviraston kirjaamoon. Hakemusten varsinainen käsitteleminen alkaa kuitenkin vasta hakuajan päätyttyä.

Avustushakemukset arvioidaan avustushakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella. Hakija on vastuussa avustuksen hakuohjeisiin perehtymisestä ja hakemuksessa esitettyjen tietojen oikeellisuudesta. Hakijan vastuulla on sisällyttää hakemukseen ohjeissa edellytetyt tiedot niin selkeästi, etteivät ne jätä tulkinnanvaraa.

Valtionavustushakemuksiin on liitettävä kaikki vaaditut liitteet. Tämä on välttämätöntä hakemusten käsittelyn ja keskinäisien vertailtavuuden vuoksi. Hakemusta voi täydentää myöhemmin, mutta mahdollisimman valmiit hakemukset nopeuttavat päätöksentekoa. Tietojen täydennys ja puuttuvat liitteet on pyydettäessä toimitettava viipymättä, ennen asian ratkaisua. Jos toimitettu hakemus on puutteellinen, hakijaa kehotetaan määräajassa täydentämään asiakirjaa, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. Hakemuksen lähettäjälle ilmoitetaan, miten hakemusta on täydennettävä. Hakija voi myös omasta aloitteestaan täydentää hakemustaan ja toimittaa käsittelyn kuluessa viranomaiselle asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisia asiakirjoja. Ratkaisu voidaan tehdä, vaikka pyydettyjä lisäselvityksiä ei ole toimitettu annetun määräajan kuluessa. Täydentäminen ei saa vaarantaa hakijoiden yhdenvertaisuutta. Hakumääräajan päättymisen jälkeen ei saa esittää uusia vaatimuksia, vaan ainoastaan täydentää ajoissa lähetetyn hakemuksen puutteita.

Museoviraston avustuspäätös valmistellaan Museoalan kehittäminen -yksikössä. Päätösten valmistelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä eri viranomaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

Kaikista hakemuksista annetaan hakijalle päätös, johon voi vaatia oikaisua Museovirastolta. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Avustushakemusten käsittelyssä noudatetaan Museoviraston 10.9.2018 hyväksymää valtionavustusten menettelytapaohjetta.

Päätöksestä ilmoitetaan kirjallisesti sähköisessä asiointipalvelussa. Ratkaisu annetaan pääsääntöisesti 180 vuorokauden kuluessa hakuajan päättymisestä.

Millä perusteella hakemuksia arvioidaan?
Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja hakemukset arvioidaan avustushakemuksessa annettujen tietojen perusteella. Hakemukset arvioidaan hankkeen tavoitteiden ja toteuttamisedellytysten, kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman realistisuuden perusteella.

Lisäksi hakemuksia arvioitaessa otetaan huomioon hankkeiden tarkoituksenmukaisuus.

Hakemusten laadullisessa arvioinnissa kiinnitetään huomioita seuraaviin tekijöihin:

Kuinka hyvin hankkeen tavoitteet sopivat yhteen tai useampaan avustuksen painopisteeseen?

  • Yhteisöjen osallistuminen toimintaan
  • Hankkeen tulosten monipuolinen levittäminen
  • Uudenlaiset yhteistyömuodot

Kuinka laadukkaasti hankkeen toteutus on suunniteltu?

  • Ovatko hankkeen tavoitteet, toimenpiteet ja rahoitus selkeät?

Miten kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan hankkeen toteutuksessa ja toimenpiteissä?

Avustuksen käyttöaika
Avustus saadaan käyttää vain myöntövuoden aikana.

Mikäli avustusta erittäin perustelluista syistä ei voida käyttää kahden vuoden aikana, on avustuksen saajan pyydettävä Museovirastolta lupa käyttöoikeuden siirtoon seuraavalle vuodelle asiointiliittymässä. Avustuksen siirtoa on anottava myöntämisvuoden aikana.

Avustuksen käyttötarkoitus
Avustus saadaan käyttää ainoastaan päätöksessä mainitusta tarkoituksesta aiheutuviin menoihin, jotka on sisällytetty avustushakemukseen. Mikäli tämä perustelluista syistä on mahdotonta, on avustuksen saajan pyydettävä Museovirastolta avustukselle käyttötarkoituksen muutosta asiointiliittymässä. Tätä koskeva hakemus on tehtävä siten, että päätös käyttötarkoituksen muutoksesta voidaan tehdä ennen avustuksen käyttöä muuttuneeseen käyttötarkoitukseen.

Avustettavan hankkeen peruuntuminen
Avustetun hankkeen peruuntuessa on siitä tehtävä ilmoitus Museovirastoon mahdollisimman pian asian varmistuttua. Jos avustuksen saaja ei ota avustusta vastaan, on siitä ilmoitettava viipymättä Museovirastoon.

Yhteishankkeet

Yhteishankkeessa yksi toimija toimii avustuksen hakijana. Avustus myönnetään hakijalle ja avustusrahaa hallinnoidaan hakijan kautta. Hakija ei voi jakaa avustusrahaa hankkeessa mukana oleville muille toimijoille.

Hankkeen kokonaiskustannuksista vähintään 20 % tulee olla hakijan omarahoitusta tai muuta rahoitusta. Tämä 20 % voi koostua hankkeessa mukana olevien muiden toimijoiden osuuksista. Avustuksen hakija on kuitenkin vastuussa muun rahoituksen toteutumista. Tämän vuoksi hakijan kannattaa tehdä sopimus mukana olevien toimijoiden kanssa, mikäli omarahoitusosuus tai muun rahoituksen osuus koostuu mukana olevien toimijoiden osuuksista.

Avustuksen selvityksessä tulee käydä selkeästi ilmi, mistä yhteishankkeiden 20 % omarahoitusosuus tai muun rahoituksen osuus koostuu ja mitä kustannuksia niillä on katettu. Niiden mukana olevien toimijoiden, joiden osuudesta hankkeen omarahoitusosuus tai muun rahoituksen osuus koostuu, tulee avustuksen selvitysvaiheessa tarvittaessa pystyä todentamaan kustannukset.

Museoviraston myöntämän valtionavustuksen käytöstä tulee tehdä selvitys, joka toimitetaan Museovirastoon avustuspäätöksessä mainittuun päivämäärään mennessä. Selvitys avustuksen käytöstä tehdään asiointiliittymässä.

Tiliselvityksen liitteeksi vaaditaan:

  • Raportti hankkeen etenemisestä ja tuloksista
  • Erittely hankkeen kokonaiskustannuksista, tuloista ja avustuksista (tositteita ei lähetetä, ellei niitä erikseen pyydetä).
  • Yhteisön toimintakertomus
  • Yhteisön tuloslaskelma, tase ja tilintarkastuskertomus avustuksen käyttövuodelta

Hankkeen kuitteja ja muita tositteita ei liitetä selvitykseen, vaan ne tulee säilyttää hyvää kirjanpitotapaa noudattaen avustuksensaajan hallussa kuusi vuotta. Museovirasto tekee tarkastuksia ja pyytää kuitteja tarvittaessa.

Selvitykseen tulee sisältyä sekä talousraportointi että sanallinen selonteko hankkeen toteuttamisesta ja tuloksista.

Hankkeen kustannusten osalta tulee käydä ilmi, mitä on hankittu ja miten hankinnat liittyvät hankkeeseen. Palkkojen osalta tulee käydä ilmi, kuinka paljon työaikaa on käytetty, keiden työpanoksesta on kyse, mikä heidän roolinsa hankkeessa on ollut sekä minkä verran palkkaa hanketyöstä on maksettu.

Kustannuserittelystä tulee käydä ilmi jokaisen hankinnan osalta sekä arvonlisäveroton hinta että arvonlisäverollinen hinta.

Selvityksen ei tarvitse olla pitkä, mutta sen tulee antaa selkeä ja riittävä kuva siitä, mitä avustuksella on tehty ja saatu aikaan. Selvityksessä tulee kuvata lyhyesti avustetun hankkeen vaiheet. Lisäksi selvityksessä tulee kertoa avustuksella aikaansaaduista tuloksista sekä arvioida vastaavatko ne hakemuksessa esitettyjä tavoitteita.

Selvityksessä tulee raportoida avustuksen käytölle asetettujen ehtojen täyttämisestä, jos avustuspäätöksessä sellaisia on. Jos hanke on ollut laajempi kuin se toiminta, johon valtionavustusta on saatu tai hanke on kestänyt jo useamman vuoden, tulee selvityksessä selkeästi eritellä se toiminta, johon kyseessä oleva valtionavustus on käytetty.

Hankkeen kustannuksista hyväksytään avustuksella katettaviksi avustuspäätöksessä ilmoitetun summan verran, kuitenkin enintään 80 % toteutuneista hyväksytyistä kustannuksista. Mikäli hanke toteutuu hakuvaiheessa esitettyä pienemmin kustannuksin, avustuksen saaja on velvollinen palauttamaan liikaa maksetun osuuden avustuksesta.

Esimerkki:
Hankkeen kokonaiskustannukset hakemuksessa 8 000 €
Museoviraston avustus enintään 6 400 € (80 %)
Hakijan omarahoitusosuus 1 600 € (20 %)
Selvityksessä hankkeen hyväksyttävät kokonaiskustannukset 7 000 €
Avustus saa kattaa enintään 80 % (= 5 600 €)
Museovirasto perii takaisin 800 €

Hyväksyttäviksi menoiksi katsotaan hankkeen kannalta tarpeelliset, määrältään kohtuulliset menot. Hyväksyttäviä menoja eivät ole vakinaisen henkilökunnan palkkamenot tai tavanomaiset toimintamenot, kuten normaalit kiinteistökulut. Myöskään hallinnolliset kustannukset eivät ole hyväksyttäviä menoja.

Avustusta ei lähtökohtaisesti voida käyttää laite-, kalusto- tai ohjelmistomenoihin, mutta avustuksella voi vuokrata hankkeessa tarvittavat laitteet. Hankkeeseen liittyvät laite-, kalusto- ja ohjelmistohankinnat voidaan sisällyttää omavastuuosuuteen.

Kunkin vuoden osalta hyväksyttävinä menoina otetaan huomioon ne menot, jotka kirjanpitolain ja -asetuksen sekä hyvän kirjanpitotavan mukaan on kirjattava kyseiselle tilikaudelle. Hyväksyttäviksi menoiksi ei katsota menoja, jotka ovat syntyneet ennen hakuajan päättymistä. Laskennalliset menot eivät ole hyväksyttäviä menoja.

Museovirasto hyväksyy kohtuullisina kustannuksina palkat ja palkkiot, jotka on maksettu rahapalkkana tai luontaisetuna. Avustuksella rahoitetun toiminnan tai projektin palkoista on pidettävä työajanseurantaa. Avustuksen saajan tulee varmistaa, että kirjanpitoon tehtävät palkkakirjaukset perustuvat todellisiin, aiheutuneisiin kustannuksiin. Laskennallisia kuluja, esim. talkoo- tai vapaaehtoistyötä, ei hyväksytä. Kohdentamisen tulee myös perustua käytettyyn työaikaan ja avustuksen saajan tulee pystyä esittämään tarvittaessa virastolle palkkojen kohdentamisperiaatteet. Avustetussa hankkeessa tehtäviin töihin ei ole mahdollista käyttää palkkatuella tai muulla työllistämistuella palkattua työvoimaa.

Kohtuullisina matkakustannuksina hyväksytään valtion matkustussäännön mukaisesti toteutuneet kustannukset, mikäli ne on sisällytetty avustushakemukseen eikä niitä ole poissuljettu päätöksessä. Avustuksella katettava matka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin mahdollista. Samalla on otettava huomioon matkan ja tehtävien tarkoituksenmukainen ja turvallinen suorittaminen. Perusteet käytetyn matkustustavan valintaan tulee pyydettäessä esittää. Samat periaatteet koskevat sekä palkattuja henkilöitä että luottamustehtävissä toimivia henkilöitä.

Rahalahjoista tai muista rahanarvoisista lahjakorteista aiheutuneet kustannukset eivät ole hyväksyttäviä menoja. Arvonlisävero hyväksytään avustettavaksi kustannukseksi vain, jos se jää avustuksen saajan lopullisesti maksettavaksi. Toisin sanoen, mikäli avustuksen saaja vähentää verotuksessaan maksamansa arvonlisäverot, avustettavalle kohteelle hyväksytään kustannus nettomääräisenä, eli se mikä tosiasiallisesti maksettiin.

Tutustu myös kohtaan Ehdot.